Puheenaihe

Tutkimus: Suomalaiset opettajat suosivat maahanmuuttajaoppilaita arvosanoissa

Opettajat suosivat maahanmuuttajaoppilaita peruskoulun päättötodistusten arvosanoissa, kertoo tuore tutkimus. Kuvituskuva.

Päivi Tuovinen

Maahanmuuttajataustaiset oppilaat saavat Suomen yläkouluissa todistuksiinsa keskimäärin jopa parempia arvosanoja kuin kantaväestöön kuuluvat, vaikka heidän todellisen osaamisensa arvioidaan olevan huolestuttavan heikkoa.

Tulos käy ilmi Valtiontalouden tarkastusviraston VTV:n tuoreesta tutkimuksesta, jossa esitetään huoli maahanmuuttajataustaisten oppilaiden pärjäämisestä Suomen kouluissa.

Kansainvälisen Pisa-tutkimuksen mukaan maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osaaminen on Suomessa huolestuttavan heikkoa.

Ongelmista huolimatta opettajat näyttävät antavan maahanmuuttajanuorille keskimäärin liki samantasoisia arvosanoja kuin kantaväestöön kuuluville oppilailleen.

Esimerkiksi 9.-luokkalaisten keskimääräinen matematiikan arvosana oli vuonna 2012 kantaväestön oppilailla 7,6.

Toisen polven maahanmuuttajilla se oli 7,5 ja ensimmäisen polven maahanmuuttajilla 7,2.

Pisa-tuloksissa maahanmuuttajataustaiset oppilaat pärjäsivät kuitenkin useita kymmeniä Pisa-pisteitä huonommin.

Sama ilmiö näkyi äidinkielessä ja kirjallisuudessa, jossa opettajat antoivat toisen polven maahanmuuttajaoppilaille jopa parempia numeroita kuin kantaväestölle keskimäärin.

– Tulos viittaa vahvasti siihen, että maahanmuuttajataustaisten oppilaiden saamat kouluarvosanat matematiikassa sekä äidinkielessä ja kirjallisuudessa eivät heijastele heidän osaamistasoaan, vaan oppilaat saavat omaa osaamistasoaan selvästi parempia kouluarvosanoja verrattuna kantaväestön oppilaisiin, tutkimus toteaa.

Tutkijat ovat huolissaan maahanmuuttajalasten todellisesta pärjäämisestä kouluissa.

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osaamistaso on Suomen peruskoulussa selvästi Euroopan maita heikompi ja he jäävät useammin toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle.

– Tulevaisuuden Suomen kannalta olennaiseksi kysymykseksi muodostuu se, kuinka hyvin maahanmuuttajat sopeutuvat ja pääsevät yhteiskuntaan kiinni, sanoo VTV:n pääjohtaja Tuomas Pöysti .

Tutkimuksen mukaan erot maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ja kantaväestön oppimistuloksissa ovat 15-vuotiailla suurempia Suomessa kuin missään muualla Euroopassa.

Sitäkin suuremmaksi erot revähtävät kun vertailuun otetaan perinteisiä maahanmuuttomaita, kuten Australia.

Tutkimus luettelee useita syitä ilmiöön. Yhtäältä kritiikin kohteeksi joutuu suomalainen koulujärjestelmä, joka ei tutkimuksen mukaan ole kyennyt tarjoamaan maahanmuuttajataustaisille oppilaille samoja mahdollisuuksia kuin kantaväestön oppilaille.

Toisaalta ilmiötä selitetään sillä, että maahanmuuttajalasten kotonaan puhuma äidinkieli haittaa koulussa pärjäämistä ja suomen kielen hallintaa.

Kouluissa maahanmuuttajaoppilaiden äidinkielen taitoa kuitenkin tuetaan opettamalla omaa äidinkieltä, ja esimerkiksi pääkaupunkiseudulla opetettavia kieliä on kymmeniä.

Yksi selitys liittyy maahanmuuttajalasten perheiden heikkoon sosioekonomiseen asemaan. Tutkimus huomauttaa, että maahanmuuttajaoppilaat opiskelevat usein kouluissa, joissa myös kantaväestön oppilaiden pärjääminen on keskimääräistä huonompaa.

– Tärkeä selittävä tekijä on myös se, että maahanmuuttajataustaiset oppilaat opiskelevat Suomessa usein ikäluokkaansa alemmalla luokka-asteella, tutkimus huomauttaa.

Erityisesti toisen sukupolven maahanmuuttajaoppilaiden osaaminen on tutkijoiden mukaan kantaväestöä heikompaa, vaikka sosioekonominen tausta otetaan huomioon.

Tutkimuksen mukaan maahanmuuttajien huonompi koulumenestys ei johdu kouluvastaisesta asenteesta, sillä heidän käsityksensä koulusta ja opettajien antamasta tuesta on jopa myönteisempi kuin kantaväestön.

Myös maahanmuuttajavanhemmilla on vahva koulutususko, mutta odotuksen jälkikasvun mahdollisuuksista ovat joskus epärealistiset.

Koulun työskentelyilmapiirin maahanmuuttajaoppilaat kokevat kuitenkin heikommaksi kuin kantaväestön oppilaat. Varsinkin ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajapojat joutuvat muita useammin koulukiusatuiksi ja kokevat koulu-uupumusta.

Tuomas Pöystin mukaan näyttää siltä, ettei peruskoulu ole Suomessa kyennyt tarjoamaan maahanmuuttajataustaisille oppilaille samoja mahdollisuuksia kuin kantaväestön oppilaille.

– Opetus- ja kulttuuriministeriön tulee varmistaa, että maahanmuuttajat saavat riittävästi tukea oppimiseen. Ministeriön tulee myös selvittää syyt siihen, miksi maahanmuuttajaoppilaiden osaamistasoerot kantaväestöön nähden ovat suurempia kuin muualla Euroopassa.

Luotatko suomalaisopettajien ammattitaitoon?

En
68% (736 ääntä)
Kyllä
33% (357 ääntä)
Ääniä yhteensä: 1090

Maahanmuuttajien määrä kasvaa nopeasti

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrä julkisin varoin toteutetussa perusopetuksessa kasvaa Suomessa nopeasti.

Vieraskielisten oppilaiden osuus perusopetuksen oppilaista oli vajaat 3 prosenttia vuonna 2005 ja jo 5,5 prosenttia vuonna 2013.

Kasvu tulee jatkumaan samansuuntaisena, joten se on huomioitava myös perusopetuksen resursoinnissa.

VTV:n nyt julkaistussa tutkimuksessa verrattiin Pisa 2012 -tutkimuksen tulosten perusteella matematiikan ja lukutaidon osaamisen eroja maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä. Vertailussa olivat mukana Pohjoismaat, osa Euroopan maista sekä muutama perinteinen suuri maahanmuuttajamaa.

Suomessa erot olivat suurimmat vielä senkin jälkeen kun oppilaan tärkeimmät taustatekijät (oppilaan sukupuoli, luokka-aste ja sosioekonominen tausta) sekä joitakin koulujen toimintaa kuvaavia tekijöitä oli vakioitu.

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osaaminen matematiikassa ja lukutaidossa oli 15 vuoden iässä selvästi heikompaa kuin kantaväestön osaaminen.

Osaamistaso vaihteli paljon sen mukaan, mistä maasta oppilas tai oppilaan vanhemmat ovat lähtöisin.

Lähde: VTV

Lisää aiheesta: 

Tutkija: ”Koulujen arvosanat eivät ole vertailukelpoisia”15.12.2014 21.06

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu