Puheenaihe

Tutkiva journalisti paljasti: Näin Juha Sipilä piilottelee miljooniaan

Juha Sipilä oli "juorukalenterin"  kärkinimi 1996.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on saanut nauttia Suomen valtion rikkaille tarjoamista veroeduista. Täysin laillisesti. Miljooniaan hän on hoitanut yhden Suomen parhaan veroasiantuntijan, professori Heikki Niskakankaan kanssa.

Järjestelyt paljastaa Seura-lehdessä tutkiva journalisti Jarno Liski.

Sipilä oli vuoden 1996 äyrikuningas 73 358 892 markan tuloilla. Nykyrahassa se on noin 15 miljoonaa euroa. Rahat hän sai teknologiayritys Solitran osakkeista, jotka myytiin amerikkalaiselle ADC Telecommunicationsille.

Veronalaista myyntivoittoa summasta oli tuolloin noin 12 miljoonaa euroa. Sipilä perusti miljooniaan hoitamaan muiden muassa pääomasijoitusyhtiö Fortel Investin.

Vuonna 1998 Sipilän yhtiökumppaniksi Fortel Investiin tuli professori Niskakangas, joka myös hoiti yhtiön sijoituksia.

Niskakangas on Seuran mukaan Sipilän serkku.

Näin tarina eteni Liskin selvityksen mukaan:

Vuoteen 2001 mennessä yhtiölle kertyi yli 11 miljoonaa euroa voittovaroja.

Seuraava vuosikymmen meni heikommin, mutta yhtiö maksoi liki yhdeksän miljoonaa euroa osinkoja omistajilleen: Sipilän perheelle, Niskakankaalle ja toiselle vähemmistöomistajalle.

2013 Sipilän pääosin omistama Fortel Invest myi omistamansa Elektrobitin osakkeet reilulla kuudella miljoonalla eurolla.

Rahoja käytettiin velkojen maksuun sekä lunastamaan ulos vanhat vähemmistöomistajat ja Sipilä vaimoineen.

Liski laskee tilinpäätöstiedoista, että Sipilä sai noin 2,2 miljoonaa euroa ja hänen vaimonsa reilut 600 000 euroa. Yhtiö jäi Sipilän lapsille.

Verotettavaa pääomatuloa Juha Sipilällä oli tuona vuonna alle 20 000 euroa ja hänen vaimollaan noin 350 000 euroa.

Missä Sipilän rahat sitten ovat? Ne eivät selvinneet lain vaatimuksesta Sipilän ministerinä tekemästä sidonnaisuusilmoituksesta.

Ilmoituksen mukaan pääministerillä on merkittävä rahoitusomaisuus talletettuna erilaisiin sijoitusvakuutuksiin sekä säästötilille. Sipilä ilmoitti sijoittaneensa säästötilin lisäksi rahojaan Nordean Eläkesijoitukseen, kahteen Nordean säästöhenkivakuutukseen sekä Nordea Capital -nimiseen kapitalisaatiosopimukseen.

Sipilän ilmoitukseensa listaamia sopimuksia kutsutaan Liskin mukaan ”vakuutuskuoriksi”. Niiden sisällä sijoitustoimintaa voidaan harjoittaa, mutta salaisuusverhon suojissa ja verojen maksua lykäten. Esimerkiksi kaikki osingot sekä myyntivoitot ovat verovapaita. Veroja maksetaan vasta, kun rahaa otetaan kuoresta ulos.

Ilmoituksesta löytyvä kapitalisaatiosopimus on "paremman väen puhallus", jotka puhuttivat viime keväänä.

Sipilän Nordeasta ottaman kapitalisaatiosopimuksen sisään on Liskin mukaan mahdollista saada esimerkiksi aivan tavallinen arvo-osuustili, jolla voi käydä osakekauppaa, kuten kuka tahansa. Ainoa ero on, että omistukset ovat salaisia ja tulot verottomia.

– Kun sijoittaja ostaa kapitalisaatiosopimuksen suojin salkkuunsa osakkeita, ilmestyy yhtiön omistajaluetteloon Nordea Henkivakuutus Suomi Oy, eikä suinkaan todellinen edunsaaja.

Hän huomauttaa, että tämä on vielä paksumpi salaisuuden verho kuin osakkeiden hallintarekisteröinti, jota työnantajien ja sijoittajien etujärjestöt ovat vaatineet ja valtiovarainministeriö toistuvasti esittänyt.

– Kapitalisaatiosopimukset ovatkin kasvattaneet suosiotaan. Sipilän järjestelyn kaltaisiin kapitalisaatiosopimuksiin oli kesäkuussa sijoitettuna jo lähes seitsemän miljardia euroa yksityishenkilöiden varallisuutta. Finanssialan keskusliiton tilastojen mukaan summa on kymmenkertaistunut vuoden 2008 keväästä. Vaikka sopimus tuo sijoittajalle myös ylimääräisiä kuluja, on osinkojen ja myyntivoittojen verottomuus hyvä houkutin, Liski päättelee.

Lue koko selvitys täältä.

 

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Aiheesta muualla: 

Seuran selvitys rikkaiden verokikkailusta

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu