Puheenaihe

Eroisä hävisi isyysriidan: epäili ex-vaimoa uskottomuudesta – uudelta miesystävältä tyly tekstiviesti

Mies hävisi tunteita herättävän riidan lasten isyyden selvittämisestä. Kuvan henkilöt eivät liity juttuun.

Kuvituskuva

Vaimostaan eronnut mies ei saa tutkituttaa isyyttään, vaikka epäilee yhteisten lasten syntyneen ex-vaimon uskottomuuden seurauksena.

Oikeuden mukaan on tärkeää, että vuosien aikana vakiintuneita perhesuhteita ei rikota isyystutkimuksella.

Näin linjasi Helsingin hovioikeus, joka antoi ratkaisun tunteita herättävässä riidassa. Samansisältöiseen ratkaisuun oli päätynyt aiemmin Hyvinkään käräjäoikeus.

Jutussa oli kyse vuosina 2001–13 naimisissa olleen pariskunnan riidasta. Liiton aikana pariskunnalle syntyi kolme lasta.

Mies vaati oikeudessa, että hänen isyytensä alaikäisten lasten osalta kumotaan.

Mies kertoi, että oli saanut tietää vaimonsa uskottomuudesta, kun pariskunta oli käynyt vuonna 2012 yhdessä perheterapiassa.

Miehen epäilykset isyydestään voimistuivat, kun hän sai vuonna 2013 tekstiviestin vaimon uudelta miesystävältä.

Viestissä uusi miesystävä kysyi, onko epäilijässä miestä sanomaan lapsille, ettei hän ole heidän isänsä.

Naisen mukaan lapset ovat varmuudella ex-miehen. Uskottomuus oli tapahtunut naisen mukaan kuusi vuotta nuorimman lapsen syntymän jälkeen. Mies oli samaisena vuonna muuttanut omaan asuntoon.

Lapset olivat syntyneet vuosia ennen avioeroa.

Myös uuden miesystävän näkemys tuki naisen tarinaa. Oikeudessa miesystävä sanoi lähettäneensä viestin, koska oli huolissaan miehen ja lasten väleistä. Tarkoituksena ei ollut asettaa toisen miehen isyyttä kyseenalaiseksi, hän tähdensi.

Hyvinkään käräjäoikeuden mukaan isyyden selvittäminen oikeuden määräämällä oikeusgeneettisellä tutkimuksella ei ole tarkoitettu avioeron aiheuttaman uskottomuusepäilyn selvittämiseen.

Miehen epäilys siitä, etteivät lapset olleetkaan häneen, perustui käräjäoikeuden mukaan epämääräisiin olettamuksiin.

Lasten edun mukaista oli säilyttää vakiintuneet olosuhteet. Sukulaisuussuhteen katkeaminen voisi olla lapselle järkyttävä kokemus, linjasi oikeus.

Myöskään hovioikeuden mukaan riittäviä perusteluita isyyden kumoamiskanteelle ei ollut.

Isyyslain mukaan isän tai äidin on laitettava kanne vireille kahden vuoden kuluessa lapsen syntymästä.

Painavissa perusteluissa kanteen voi nostaa myöhemminkin. Lapsen kanneoikeudelle ei ole asetettu määräaikaa.

Mies ei nostanut kannetta isyyslain mukaisessa määräajassa, joten oikeus hylkäsi kanneoikeuden.

Miehen mukaan hän ei ollut viivytellyt kanteen nostamisessa, koska oli saanut epäilyksiä herättäneen tekstiviesti vasta vuonna 2013. Hän oli laittanut asian vireille kuuden kuukauden sisällä tästä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu