Puheenaihe

Oho! Helsingin olympialaiset olivatkin töölöläinen keksintö

Töölö synnytti Helsingin olympialaiset: idea kesäkisojen saamisesta Suomeen lausuttiin ääneen Töölön pallokentällä 12.9.1915. - Kuvassa Italia-Unkari-jalkapallo-ottelu olympialaisten aikaan 1952.

Helsingin kaupunginmuseo

Harva tietää, että lauantaina Helsingin olympialaisten synnystä tulee kuluneeksi tasan sata vuotta. Kesäkisat toteutuivat kuitenkin vasta miltei 40 vuotta myöhemmin.

Haave suomalaisten olympialaisten järjestämisestä on tismalleen yhtä vanha kuin Töölön pallokenttäkin: lauantaina molemmat täyttävät päivälleen sata vuotta.

Suomalaisen olympialiikkeen isä, Erich von Frenckell (1887–1977) heitti tiettävästi ensimmäisenä ilmoille ajatuksen olympialaisten saamisesta Helsinkiin. Tuo historiallinen puhe oli samalla Töölön pallokentän – Bolliksen – avajaispuhe, joka pidettiin 12. syyskuuta 1915.

Sata vuotta sitten Euroopassa käytiin ensimmäistä maailmansotaa ja von Frenckell kulki kotimatkallaan eteläiseen Helsinkiin Puistokadulle venäläisten hylkäämän kaalimaan, nykyisen Bolliksen alueen läpi.

Silloin hän sai idean siitä, että tälle ”maailmansodan vapauttamalle” viljelysmaalle on rakennettava ruohokenttä.

Bolliksen rakennustyöt pääsivät vauhtiin kesäkuun 1915 alussa ja ne sujuivat niin nopealla aikataululla, että kenttä valmistui jo 9. heinäkuuta. Kenttä sijaitsi Urheilukadun (entinen Floratien) varrella seitsemän minuutin raitiotiematkan päässä Ylioppilastalolta.

Yhtiö teki aktiivisesti tunnetuksi Bolliksen käyttömahdollisuuksia omalla lehtimainonnallaan. Kenttää vuokrattiin ”jalkapallo-, maahokkey- ja muita kilpailuja, leikkejä ja näytöksiä varten”.

Bollis vihittiin käyttöön sunnuntaina 12. syyskuuta 1915. Sää oli lämmin, syksyisen aurinkoinen, viidentoista plusasteen tienoilla. Vihkiäisiin lähti Henrikin puistosta (nykyisen Lasipalatsin kohdalta) Helsingin keskustasta ylimääräisiä raitiovaunuja klo 13 lähtien nykyisen Urheilukadun varrella sijaitsevalle Bollikselle. Vihkiäisten yleisömääräksi laskettiin 1 527 henkilöä.

Ensimmäinen peli nurmella pelattiin Kiffenin ja HIFKin välillä. Kiffen voitti historiallisen ottelun luvuin 4–2.

Alue laajeni 1920-luvun alussa, jolloin rakennettiin kakkos- ja kolmoskentät sekä ratsastusalue. Olympiastadionin peruskivi muurattiin 1936 ja vihkiäiset olivat kaksi vuotta myöhemmin.

Hyppyrimäki ja jäästadion valmistuivat vuosina 1957–58, jäähalli 1966 ja jalkapallostadion vuonna 2000.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu