Puheenaihe

Ruotsistako kehitysmaa? – Kommentti: Pakolaisvirtojen seuraukset arvioiden varassa

MAAHANMUUTTO   Turvapaikanhakijamäärien kasvu laittaa Pohjoismaiden tulevaisuudennäkymät kertaheitolla uusiksi. Suomessa muutokset ovat isoja etenkin pääkaupunkiseudulla sekä suurissa kaupungeissa, jonne tulijat hakeutuvat.

Helsinkiin on syyskuussa saapunut jopa 50 turvapaikanhakijaa päivässä. Mistä löytyvät asunnot ja osaavat opettajat heille, jotka saavat turvapaikan?

Johanna Erjonsalo

 Miten hyvinvointijärjestelmämme kestää tänä vuonna rajusti kasvaneen turvapaikanhakijoiden tulon? Mistä löydetään osaavat opettajat kouluihin? Saako elinkeinoelämä nyt vuosia kaipaamansa buustin kuin ennenaikaisen joululahjan?

Vastaus siihen, millainen tulevaisuus meitä odottaa, riippuu keneltä asiaa kysyy.

Saamapuolella on ainakin bisnesmaailma. Ensivaiheessa hyötyjät ovat yksityiset hoivaketjut sekä kotoutumis- ja kielikoulutuksesta vastaavat konsultit. Viime kädessä hyöty tulee kuitenkin työvoiman tarjonnasta.

Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan taannoisen raportin mukaan Suomi tarvitsee joka vuosi noin 34 000 työikäistä maahanmuuttajaa, jotta työvoiman määrä ei supistu.

Evan toive näyttää nyt toteutuvan, ja samalla väittely ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta vanhentui yhdessä yössä.

Väittely ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta vanhentui yhdessä yössä."

Positiivisia odotuksia on myös eläkejärjestelmän tulevaisuudesta huolestuneilla. Ilmarisen eläkkeistä vastaava johtaja Jaakko Kiander arvioi äskettäin, että Suomen väestöennuste voi kasvaa jopa 100 000 ihmisellä 2030 mennessä.

Tulijat voivat Kianderin mukaan ratkaista peikon nimeltä kestävyysvaje. Se tarkoittaa väestön ikääntymisestä seuraavaa julkisen talouden vajetta.

Yhtälössä on yksi ”jos”; nimittäin se, että tulijoiden työllisyysasteen on ensin noustava kantaväestön tasolle.

Tulijoiden työllisyysasteen on noustava kantaväestön tasolle."

Haastetta lisää se, että tällä hetkellä Suomeen tullaan eniten Irakista ja Somaliasta, eli maista, joista aiemmin tulleet ovat työllistyneet huonoimmin.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK ehätti jo syyskuun alussa vaatia toimitusjohtajansa Jyri Häkämiehen suulla, että tulijat pitää koulia työelämään mahdollisimman tehokkaasti, sillä ”työ on lopulta tehokkainta kotoutumista”.

Ylimenokauden maksumiehiin kuuluvat nykyiset veronmaksajat, joiden palveluita leikataan ja erilaisia maksuja korotetaan.

Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä (ps.) julkaisi äskettäin ministeriönsä arvion, jonka mukaan jo nyt paineessa oleva julkinen talous rasittuu lisää noin 0,4 miljardin euron verran vuodessa.

Mäntylän mukaan luku on ”todennäköisesti alakanttiin” ja ”fakta on, että Suomen järjestelmä ei tällaista rasitusta kestä”.

Nopea laskutoimitus osoittaa, että 400 miljoonan kulujen kattamiseksi tarvitaan töihin noin 45 000 keskituloista uutta palkansaajaa. Danske Bankin tuoreen ennusteen mukaan työttömyys uhkaa nousta ensi vuonna liki saman verran.

Toisenlaista viestiä on tuotu yliopistomaailmasta. Hyvinvointisosiologian professori Juho Saari Itä-Suomen yliopistosta sanoi äskettäin Helsingin Sanomissa, että Suomi kestäisi suhteellisen helposti jopa 100 000 maahanmuuttajan tulon.

100 000 tulijaa vastaisi yhtä uutta Lahden kokoista kaupunkia."

Se vastaisi käytännössä yhtä uutta Lahden kokoista kaupunkia.

Saaren mukaan tulijat voitaisiin jakaa tasaisesti kouluille ja kasarmeille. Hänen skenaariossaan tulijat saisivat alennettua toimeentulotukea, jota on väläyttänyt myös perussuomalaisten Mäntylä.

Integrointi tapahtuisi vähitellen, ja kustannus olisi ”aika kohtuullinen” suhteessa kaikkiin sosiaalimenoihin, Saari korostaa.

Oma lukunsa ovat maahanmuuttokriitikot. He vetoavat ulkomaisiin kokemuksiin, etenkin sosiaaliseen segregaatioon ja kaupunginosien ghettoutumiseen.

Yhteiskunnallista luottamusta – hyvinvointivaltion tärkeintä tukijalkaa – on kriitikoiden mukaan vaikeampi pitää yllä monikulttuurisessa yhteiskunnassa.

Miten käy keskiluokan veronmaksuhalujen."

Ratkaisevaa voi olla keskiluokan reagointi. Miten käy palkansaajien veronmaksuhalujen, jos entistä useampi kokee, että verot eivät enää hyödytäkään itseä, vaan valuvat  muualle.

Pohjoismaisen hyvinvointivaltion tulevaisuuteen on vilkuillut myös YK.

Muutama vuosi sitten julkaistussa YK-raportissa ennustettiin, että maahanmuuttajia nopeasti vetänyt Ruotsi voisi vajota rajusti inhimillisessä kehityksessä 2030 mennessä.

Inhimillisen kehityksen indeksissä huomioidaan kansalaisten terveys, koulutus sekä tulotaso. Ruotsissa huolta on aiheuttanut etenkin koululaisten osaamisen nopea heikkeneminen.

Tutkimuksen tekijät huomauttavat, että ennusteessa on epävarmuustekijöitä. Mikäli se toteutuisi, putoaisi kymppisakin tienoilla nyt majaileva Ruotsi parikymmentä sijaa alas Serbian, Tsekin ja Argentiinan tasolle.

Ratkaisevin tekijä ovat lopulta tulijat itse."

Verkon keskustelupalstoilla Ruotsin on tulkittu jo romahtavan kehitysmaaksi. Yhden ennusteen perusteella näin ei voida vielä väittää, mutta paineet maan peruskouluissa ovat eittämättä valtavat.

Ratkaisevin tekijä ovat lopulta tulijat itse, omine henkilökohtaisine tavoitteineen ja kokemuksineen. Yhden onnistuneen ja yhden epäonnistuneen tarinan voit lukea täältä ja täältä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu