Puheenaihe

Lastensuojelupalvelujen järjestämisessä isot erot – Espoo ostaa eniten yksityisiltä

LAPSET   Helsinki ostaa laitoshoidosta vajaat puolet yksityisiltä.

Lastensuojelussa Helsinki ostaa etenkin laitoshoitoa yksityisiltä palveluntuottajilta. Tavoite on kuitenkin sijoittaa huostaan otetut lapset ensisijaisesti perhehoitoon.

Päivi Tuovinen

Espoo ostaa pääkaupunkiseudun kolmesta suuresta kaupungista eniten lastensuojelupalveluita yksityisiltä palveluntuottajilta. Espoossa palveluostojen osuus oli vuonna 2014 noin 60 prosenttia lastensuojelun 47 miljoonan euron kokonaismenoista.

Espoo on ottanut toisen linjan kuin monet muut kaupungit ja kunnat.

– Suurimmat kaupungit ja kunnat järjestävät palveluja itse useammin kuin pienet kunnat, kertoo Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen .

Niin tekee esimerkiksi Helsinki, jonka reilun 120 miljoonan lastensuojelubudjetista vain noin kolmisenkymmentä prosenttia menee ulkoisiin palveluostoihin.

Vantaalla luku oli vuonna 2014 noin 40 prosenttia 48 miljoonan euron kokonaiskustannuksista.
Sijaishuolto Vantaalla kuitenkin ostetaan ulkopuolelta lähes 100-prosenttisesti.

– Vantaan yli 700 sijoitetusta lapsesta vain parisenkymmentä on Vantaan itse pyörittämissä laitoksissa, kertoo Vantaan kaupungin lastensuojelun palvelupäällikkö Kati Villgren .

Sama tilanne on Espoossa.

Lastensuojelun keskusliiton erityisasiantuntijan Susanna Hoikkalan mukaan kunnat ostavat ulkopuolelta yleisimmin juuri sijaishuollon palveluita. Tilastokeskuksen vuoden 2013 tilastojen mukaan 64 prosenttia lastensuojelun laitos- ja perhe-hoidon hoitopäivistä ostettiin yksityisiltä palveluntuottajilta.

Lastensuojelun sosiaalityön päällikön Ritva Mantilan mukaan Helsinki ostaa laitospalveluista 46 prosenttia ja perhehoidosta 13.

Espoo ostaa paljon myös avohuollon palveluita.

– Ostamme muun muassa kotipalvelua, perhetyötä, perhekuntoutusta sekä tukihenkilö- ja tukiperhetoimintaa. Tukihenkilö- ja tukiperhetoimintaa lukuunottamatta kaikkia on myös omana toimintana, kertoo Espoon lastensuojelupalveluiden päällikkö Mari Ahlström .

Vantaalla avohuolto on Villgrenin mukaan haluttu toteuttaa omana työnä.

– Ihan kokonaan siihen ei ole pystytty. Ostamme jonkin verran muun muassa perhetyötä ja ammatillista tukihenkilötoimintaa, Villgren sanoo.

Helsinki ostaa esimerkiksi ensikotihoitoa, ryhmämuotoista päihdeperhekuntoutusta ja nuorten tuettua asumista.

Hoikkala muistuttaa , että yksityisiin toimijoihin lukeutuvat myös järjestöt.

– Niillä on ollut jo pitkään tärkeä rooli lastensuojelupalveluiden tuottamisessa, Hoikkala sanoo.

Viime vuosina markkinaraon ovat kuitenkin haistaneet isot yritystoimijat.

– Yksityisillä markkinoilla tapahtuu tällä hetkellä paljon, Villgren sanoo.

– Isommat yritystoimijat, kuten Mehiläinen, Attendo ja Mediverkko, ostavat pienempiä yksityisiä toimijoita.

Kun palvelun tuottaa ulkopuolinen, se asettaa haasteen myös valvonnalle. Kuntaliiton Myllärisen mukaan palvelujen valvonta on säädöstasolla varmistettu hyvin.

– Se, että jossain yksittäisessä tapauksessa nousee esiin laatupuutteita, on totta. Millään valvonnalla ei voida estää, etteikö jotain voi tapahtua, Myllärinen toteaa.

– Kyseessä on 24/7-periaatteella toimivasta inhimillisestä vuorovaikutuksesta, ja aina voi sattua jotakin, mihin ei olla varauduttu. Valvontaa ei saa aukottomaksi koskaan.

Suuret rahat

Suomen kunnat ostivat lastensuojelupalveluita vuonna 2013 yksityisiltä palveluntarjoajilta yhteensä 505 miljoonalla eurolla.

Summa kasvoi seitsemässä vuodessa 200 miljoonalla. Vuonna 2006 luku oli 307 miljoonaa.

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu