Puheenaihe

Näin rajusti Suomi on leikannut lapsilisistä – Tulos: syntyvyys putoaa vuosi toisensa jälkeen

Suomalaisten perheideaali on muuttunut jatkuvasti pienemmäksi. Yhä useampi haluaa vähemmän vauvoja.

Päivi Tuovinen


Suomen hallitusten lapsiperheisiin kohdistuvat jatkuvat leikkaukset alkavat näkyä syntyvyyden laskuna entistä selvemmin.

Väestöliiton maanantaina julkaiseman perhebarometrin mukaan myös suomalaisten haaveet lasten määrästä ovat romahtaneet. Erityisesti pienituloisten ihanne perhekoosta on pienentynyt.

Toteutunut lapsiluku on enää 1,65 naista kohden, kun se vielä viisi vuotta sitten oli lähes 1,9.

Myös ihanteellisena pidetty lapsiluku on alentunut, se jää nyt hieman alle kahden. Vuonna 2007 ideaalina pidetty lasten määrä oli vielä keskimäärin 2,5.

Syynä romahdukseen on se, että entistä harvempi haaveilee suuresta perheestä. Kolmea ja sitä runsaampaa lapsimäärää toivoi 30 prosenttia barometriin vastanneista, kun 2000-luvun alussa suurta perhettä toivoi jopa 40 prosenttia.

20-34-vuotiasta vastaajista lapsettomiksi halusi jäädä 14 prosenttia ja vain yhtä lasta toivoi runsas kymmenes.

– Ihanteiden alenemista voi myös pitää tervetulleena kehityssuuntana. Huolestuttavaa on kuitenkin se, että ihanteellinen lapsiluku on alentunut heikoimmassa asemassa  vähiten koulutetut, pienituloiset ja työttömät  olevissa väestöryhmissä enemmän kuin muilla, sanoo barometrin tehnyt tutkija Anneli Miettinen Väestöliitosta.

Suomalaisten käsitykset yhteiskunnan lapsiperheille tarjoaman tuen tasosta eivät ole järin myönteisiä. Lähes 60 prosenttia lapsiperheiden vanhemmista piti tukia joko melko tai hyvin huonoina – joka viides jopa erittäin huonoina.

Tyytymättömimpiä tuen tasoon olivat varsinkin pieni- ja keskituloiset perheet ja työttömät vastaajat. Eniten perhe-etuudet näyttivät vaikuttavan yhden lapsen perheisiin.

Kansalaisarviot tukien niukkuudesta ovat totuudellisia. Lapsilisien leikkaus on ollut Suomessa rajua.

Kelan ja THL:n tilastot paljastavat, että jopa 1990-luvun alun laman jälkeen tukien määrä oli kymmeniä euroja suurempi kuin tänä päivänä. Nykyrahaksi muutettuna keskimääräinen lapsilisä vuonna 1995 oli noin 145 euroa, kertoi Yle vuonna 2014.

Nyt lapsilisä on enää 95 euroa ensimmäisestä lapsesta, ja toisesta reilut 105 euroa. Kolmannesta määrä on reilut 135 euroa.

Vaikka lapsilisä sidottiin elinkustannusindeksiin vuonna 2011, korotus ehdittiin tehdä vain kerran. Vuonna 2012 korotukset päätettiin jäädyttää vuosiksi 2013–2015.

Nykyinen hallitus on niin ikään päättänyt jäädyttää korotukset vuonna 2016, mikä laskee lapsilisien ostovoimaa ensi vuonna entisestään.

Juha Sipilän (kesk.) hallitus on myös uhannut lapsilisien konkreettisilla leikkauksilla, jos työmarkkinajärjestöt eivät niele työehtojen huononnuksia.

 

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu