Puheenaihe

"Kiellettäisiinkö hoito lihavilta tai alkoholisteilta?" – Kätilöiden uusi pomo sanoo asiat suoraan

HOITOTYÖ Millariikka Rytkönen siirtyy järjestöpomoksi, mutta on jo neuvotellut itselleen keikkatöitä kätilönä.

Millariikka Rytkönen tietää kokemuksesta, miten mieleenpainuva tapahtuma synnytys naiselle on. Synnytyksessä avustanut kätilö muistetaan vielä vuosikymmenten päästä.

Merja Kumpula

Millariikka Rytkönen on huomannut, ettei hänen kannata paljastaa kätilön ammattiaan satunnaisissa kohtaamisissa ihmisten kanssa.Todella moni haluaa puhua kätilöiden kanssa synnytyksistä, joko omastaan tai läheisensä.

Keskustelunaihe on toki hyvä, mutta rajansa kaikella.

Rytkönen on käynyt aiheesta pitkät keskustelut esimerkiksi hänelle soittaneen miespuolisen puhelinmyyjän kanssa, 1950-luvulla poikansa synnytyksessä menettäneen naapurin mummon kanssa roskien vientireissulla, ja tuntemattoman virkailijan kanssa nostaessaan ensimmäistä erää opintolainastaan jonon kiemurrellessa pitkänä perässä.

Rytkösen mukaan tämä kertoo siitä, miten vahva kokemus synnytys on ja miten jokaiselle synnyttäjälle jää mieleen, miten kätilö on häntä kohdellut.

– Roskiskatoksessa mummo päätti pitkän tarinansa vannottamalla minulle, ettei minusta koskaan tulisi sellainen kätilö, joka hänen kohdalleen oli osunut, Rytkönen kertoo.

Ei sillä, että Rytkönen haluaisi piilotella kätilöyttään.Valittiinhan hänet juuri äskettäin kaikkien Suomen kätilöjen edustajaksi ja edunvalvojaksi. Kolmen vuoden luottamuspesti Kätilöliiton puheenjohtajana alkaa vuoden vaihteessa.

Meistä tulee aika ronskeja. Se on asiakkaan etu.

Puheenjohtajuutta voi luonnehtia unelmatyöksi ainakin erään opiskeluaikojen kohtaamisen perusteella. Rytkönen muistaa edelleen sen, kun tapasi kätilöopiskelijana Kätilöliiton silloisen puheenjohtajan Merja Kumpulan.

– Tapaaminen oli suorastaan hurmoksellinen. Muistan ajatelleeni, että Merja Kumpulassa tiivistyi kaikki se, mitä ajattelin kätilötyöstä.

Mitä Rytkönen siis ajattelee kätilötyöstä?

Rytkösen mukaan kätilöt ovat omanarvontuntoisia vastuunkantajia. Työssään he toimivat sivuroolissa, mutta työ koulii heistä vahvatahtoisia.

– Meistä tulee aika ronskejakin. Se on asiakkaan etu synnytyssalissa.

Kätilöyteen kuuluu Rytkösen mukaan se, ettei ammattihenkilö valitse asiakkaitaan.

– Asiakas on keskiössä. Jos kätilö valitsee, että ei ota asiakkaaksi esimerkiksi raskauden keskeyttäjiä, niin mitä seuraavaksi? Ei lihavia, ei alkoholisteja?

Rytkönen ehti toimia yli viisi vuotta Porvoossa synnytysosaston esimiehenä. Hän jättää sairaalan tilanteessa, jossa synnytysosaston ja samalla koko sairaalan toimintakyky on vaakalaudalla hallituksen syksyisten sote-linjausten vuoksi.

Lähtöpäätös vaati kilometritolkulla kävelytyötä Vanhassa Porvoossa. Rytkönen pohti urasiirtoa mukulakivikatuja kävellen, musiikin pauhatessa korvanapeista. Ajatukset selkenivät. Samalla löytyi kuntoiluinto.

– Miksei kukaan koskaan sanonut, miten tärkeä merkitys liikunnalla on? Rytkönen kysyy.

Puheenjohtajuus ei ollut Rytkösen mukaan mikään urahaave. Mahdollisuus nousi esille ensimmäisen kerran viime helmikuussa, kun Uudenmaan kätilöyhdistys pyysi Rytköstä ehdolle puheenjohtajavaaliin.

– Ajattelin ensin, että en voi tällaisessa tilanteessa edes harkita lähteväni. Mutta sitten mietin asiaa kaksi kuukautta, ja totesin, että Kätilöliitossahan voin edistää asioita vielä nykyistä paremmin.

Porvoon sairaala oli Rytkösen mukaan hyvä työyhteisö, jossa annettiin tilaa myös hänenlaisilleen suorasuille.

Porvoon sairaalan lisäksi Rytkönen muistelee lämmöllä aiempaa työpaikkaansa, Hyvinkään sairaalaa. Siellä vierähti kymmenen vuotta.

– Hyvänkään sairaala on perustettu samana vuonna kuin minä synnyin, vuonna 1975. Sama kätilö, joka oli mukana minun synnytyksessäni, hoiti perehdytykseni mennessäni myöhemmin sairaalaan töihin.

Kätilön työn lisäksi Rytkönen on työskennellyt leikkausosastolla sairaanhoitajana. Aivan ensimmäinen työpaikka oli lastenkodissa lähihoitajana. Se työ oli suojaisassa ydinperheessä kasvaneelle Rytköselle järkytys.

– Ajattelin, että minusta ei ole tähän. Otin käteen ammatinvalintaoppaan, ja mietin, että on pakko olla joku ammatti, missä on joka päivä kivaa.

Niinpä Rytkösestä tuli kätilö. Hän työskenteli aluksi synnytyssalityön lisäksi hal-poliklinikalla huume-, alkoholi- ja lääkeongelmaisten äitien parissa.

– Siitä, mitä lähdin karkuun, tulikin mun juttu. Huomasin, että äitiys on mahdollisuus raitistua.

Millariikka Rytkönen

Syntynyt Hyvinkäällä vuonna 1975

Opinnot: lähihoitaja, kätilö, sairaanhoitaja, johtamisen ja kehittämisen ylempi amk-tutkinto

Työskennellyt Porvoon sairaalassa leiko-hoitajana leikkaussalissa, kätilönä ja osastonhoitajana, ja sitä ennen lastenkodissa ja Hyvinkään sairaalassa

Porvoon sairaalan imetysklinikan ja synnytysosaston toiminnan kehittäjä, matkasynnytyspäivä -tempauksen moottori

Perhe: mies Jyrki Rytkönen ja lapset Aake, 4, ja Erin, 14

Harrastaa moottoripyöräilyä, ralleja ja pitkiä kävelylenkkejä. ”Olen kirja-addikti, mutta sisustusgeeni puuttuu”

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu