Puheenaihe

Olga Marian, 18, sota kesti vain kuusi päivää – loppu tuli teloitusryhmän edessä

SISÄLLISSOTA Oliko se luokkasota vai punakapina? Sadan vuoden takaa löytyy hurjia vaiettuja kohtaloita.

Oletko tässä kuvassa? Eerika Korhonen löysi tutun näköisen naisen kuvasta punavankeja. Kuva on ilmeisesti otettu Rauten valimolla.

Pasi Huuhtanen

– Miksi täältä lähdetään Auschwitziin katsomaan sodan kauhuja? Ei tarvitse mennä Lahtea kauemmaksi, ihmettelee askolalainen Eerika Korhonen.

Korhonen tarkoittaa vajaan 100 vuoden takaisia tapahtumia luokkasodan, punakapinan, vapaussodan aikaan.

Monet tapahtumista huipentuivat Lahteen, jonne voittaneet valkoiset keräsivät punaisia vangittaviksi ja ammuttaviksi.

Eerika Korhonen kiinnostui tasavallan syntyhistoriasta vaietun isotätinsä, mäntsäläläisen Olga Maria Heleniuksen elämää jäljittäessään.

– Meillä ei puhuttu isotädistä. Kuulin hänestä serkulta, joka vihjaisi, että tällainen täti on olemassa.

Korhonen lähti yhdessä kirjailija, toimittaja Keth Strömdahlin ja sukututkija Maaret Räsäsen kanssa Lahteen etsimään tietoja.

Hennala-tuntija, everstiluutnantti evp Seppo Toivonen näytti hänelle valokuvaa.

– Huomioni kiinnittyi naiseen. Hän näytti tutulta.

Vieläkään ei ole varmuutta, onko kuvassa Olga Maria, mutta Eerika Korhosesta tuntuu siltä.

Terroria oli puolin ja toisin. Loppunäytös, ja tapettujen enemmistö kallistuu valkoisten terrorin puolelle.

Mäntsälään perustettiin naiskaarti 15.4.1918, kertoo naiskaarteja tutkiva historiotsija Tuomas Hoppu. Hän selvittää parhaillaan myös Mäntsälän naiskaartin vaiheita.

Kaartiin kuului 45–50 naista. Kohtalo oli tyly. Puolet ammuttiin, valtaosa vangiksi joutumisen jälkeen.

– Kaarti lähti pian perustamisensa jälkeen Luhtikylään Orimattilan puolelle ja joutui siellä taisteluun saksalaisten kanssa. Ainakin neljä kuoli jo tässä taistelussa, Hoppu kertoo.

Nuorin teloitettu Mäntsälän naiskaartilainen oli 14-vuotias.

– Mäntsälän kaartin erikoispiirre oli, että siellä oli keskimääräistä vanhempia naisia, vaikka oli näitä nuorempiakin. Kaarti koostui pääosin Saaren tulitikkutehtaan työläisistä ja maaseudun palvelusväestä. Tehdastyöläiset olivat keskimäärin hieman vanhempia. Mäntsälän naiskaartin ikähaarukka oli 14 vuodesta 28 vuoteen.

Vielä melko historiattomasta Olga Mariasta on jonkin verran tietoa. Hän oli palvelijana Mäntsälän kartanossa.

Olga Marian kummitädit olivat rouva Alexandra Winqvist ja rouva Sylvia Herlevi, Mäntsälän kartanon rouvat.

Kuinka Olga Marian kävi?

Hän liittyi Mäntsälän naiskaartiin torstaina 25. huhtikuuta.

Saksalaiset ottivat hänet kiinni Hollolan Vesalassa seuraavana keskiviikkona, vapunpäivänä 1918.

Olga Maria vietiin Lahteen, ehkä Hennalan kasarmeille tai Lahden Rautateollisuuden upouuteen valimoon, josta oli tehty väliaikainen vankila.

Hänet teloitettiin ampumalla perjantaina 10. toukokuuta.

18-vuotias tyttö. Kuuden päivän ”sotimisen” jälkeen.

Olga Maria tapettiin valkoisen terrorin kiivaimpana aikana. Oikeutta ei käyty.

Tytöllä oli aselaatikko, jossa kivääri ja patruunoita. Lisäksi hän oli pukeutunut housupukuun.

Mäntsälän kaartista on valitettavan vähän aineistoa tallella, Tuomas Hoppu harmittelee.

Mikäli joku tietää ja haluaa auttaa historioitsijaa tietojen keruussa, häneen voi ottaa yhteyttä puhelimitse tai sähköpostilla osoitteeseen hoppuhinsala@gmail.com.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Mäntsälän Uutiset.

Millä nimellä sinä kutsut vuoden 1918 sotaa?

Sisällissota
61% (1205 ääntä)
Vapaussota
19% (366 ääntä)
Luokkasota
9% (173 ääntä)
Kapina
7% (142 ääntä)
Veljessota
4% (85 ääntä)
Vallankumous
1% (20 ääntä)
Ääniä yhteensä: 1971

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu