Kotisynnytyksistä tuli buumi – "Kotikätilöllä sama vastuu kuin sairaalassa henkilökunnalla"

Kätilö Anu Lampinen oli avustamassa Suvi Karttusen kotisynnytystä vuosi sitten. Karttunen käy edelleen Lampisella akupunktiohoidoissa.

Marika Lumme

Vantaalainen Suvi Karttunen päätyi kotisynnytykseen kolmannen lapsen kohdalla. Kätilö Anu Lampinen oli vuosi sitten paikalla ikimuistoisessa päivässä.

Marika Lumme

Johanna Sarlio-Nieminen ja Anu Lampinen ovat muutama tunti aiemmin auttaneet vauvan maailmaan kotona tapahtuneessa synnytyksessä. Vauva syntyi ammeeseen, jollainen löytyy myös Kätilötalolta. – Tarkastamme, että ilma pysyy yön yli vara-ammeessa, Lampinen kertoo.

Marika Lumme

Akupainantaa käytetään yhtenä kivunlievitysvaihtoehtona kotisynnyttäjillä.

Marika Lumme

SYNNYTYS Helsinkiläiset kätilöyrittäjät ovat auttaneet kotisynnytyksissä tänä vuonna maailmaan kuusi vauvaa.

Töölössä sijaitsevan Kätilötalon puhelin on soinut tänä keväänä tiuhaan. Kotisynnytyksestä kiinnostuneita on ollut ennätysmäärä. Johanna Sarlio-Niemisen ja Anu Lampisen pyörittämä yritys on auttanut alkuvuoden aikana maailmaan jo kuusi vauvaa. Viimeisin pienokainen syntyi helsinkiläiskotiin muutama tunti aiemmin.

Kätilökaksikko odottaa jo puhelua toiselta viimeisillään raskaana olevalta äidiltä. Lampinen sanoo joutuneensa kieltäytymään tänä vuonna useista kotisynnytyksen haluavista asiakkaista.

– Tämä on ihanaa ja merkityksellistä työtä, mutta myös vaativaa, jossa täytyy pitää huolta omasta jaksamisesta, Lampinen korostaa.

Kätilötalon kotisynnytyspaketti vaatii vauvaa odottavalta perheeltä rahaa lähes 3 000 euroa. Lisäksi äidin tulee olla perusterve ja tupakoimaton. Ensisynnyttäjille ei pakettia myydä.

– Toimintamme perustuu niin sanottuun Tukholman malliin. Esimerkiksi matkan lähimpään sairaalaan on oltava maksimissaan 40 minuuttia, Lampinen selvittää.

Kotisynnytyksille ei ole Sarlio-Niemisen mukaan laillisia esteitä. Kotikätilöiden vastuu on sama kuin sairaalassa hoitohenkilökunnalla: jokainen vastaa omasta työstään ja mahdollisista virheistään.

– Nainen saa synnyttää missä haluaa. Myös kätilö saa avustaa missä häntä kulloinkin tarvitaan, Sarlio-Nieminen korostaa.

– 50-60-luvulla kunnissa oli kuntakätilöitä, jotka avustivat synnytyksissä kotona. Se oli täysin normaalia, hän jatkaa.

Hätätilanteita ei ole tullut. Lampinen sanoo muutaman kerran vauvan syntyneen lopulta sairaalassa, koska synnytys on käynnistynyt ennakkoon tai se ei ole edennyt.

– Silloin on lähdetty hyvissä ajoin, mitään hätää ei ole ollut, hän sanoo.

Lampinen ja Sarlio-Nieminen ovat tehneet yrittäjinä töitä vuodesta 2010. Kätilötalon he perustivat kaksi vuotta sitten. Naiset ovat olleet mukana kaikkiaan yli 30 kotisynnytyksessä. Molemmat ovat tehneet aiemmin pitkän uran sairaalassa.

– Tämä taitaa olla yksi harvoja ammatteja, jossa ikävuodet 50+ ovat meriitti, Sarlio-Nieminen nauraa.

Naisilla on palo auttaa äitejä löytämään omannäköisensä synnytys. He haluavat muuttaa kipukeskeistä synnytyskeskustelua laajemmaksi.

– Liian usein puututaan synnytykseen esimerkiksi nopeuttamalla sitä lääkkeellisesti. Lisäksi kivunlievitys on usein sama asia kuin epiduraali. Todellisuudessa kosketus, rakkaudellinen ilmapiiri ja turvallisuuden tunne ovat yhtä merkittäviä kivunlievittäjiä, Sarlio-Nieminen korostaa.

Lue myös kotona suihkussa synnyttäneen Suvin tarina

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Käyttäjän marika.lumme@media.fi kuva
Marika Lumme