Puheenaihe

Suomen syvin reikä porautuu Espooseen – pelkkä pora yli 50 metriä korkea

Otaniemessä suoritettiin viime keväänä luotausporauksia, joiden perusteella alue osoittautui lupaavaksi kallioperän lämpöä hyödyntävälle lämmöntuotannolle. Kuvassa viime toukokuussa paikalla työskennellyt Jarmo Vasalampi kairausyritys Katin kairaajasta. 

Arkisto / Klaus Nurmi

Suomen kenties syvimpien reikien poraus alkaa lähipäivinä Espoossa.

ST1 on rakentamassa Suomen ensimmäistä geotermistä pilottilämpölaitosta Otaniemeen. Tähän liittyen kallioperään porataan seitsemän kilometrin syvyiset lämpökaivot.

Pelkästään jättikokoisen porausjärjestelmän kuljettamiseen paikanpäälle vaadittiin 58 rekkakuormaa. Pora on yli 50 metriä korkea, ja sen nostokyky on 400 tonnia.

Poraa käyttää yhdessä vuorossa viisi henkilöä.

Kahden seitsemän kilometrin syvyisen tuotantoreiän poraus on monivaiheinen prosessi, joka kestää noin kuusi kuukautta.

Ensimmäisen reiän valmistuttua on vuorossa stimulointivaihe, jonka perusteella toisen reiän tarkka sijainti päätetään mahdollisimman hyvän veden virtauksen aikaansaamiseksi reikien välillä.

Geotermiset reiät ja kallion luontaiset halkeamat toimivat maanalaisena lämmönvaihtimena ja ne yhdistetään maan pinnalla putkistolla lämpölaitoksen järjestelmiin.

Reikien halkaisijat ovat alkupäässä yli 100 senttiä ja syvimmässä kohdassa runsaat 20 senttiä.

Hanke työllistää rakennusvaiheessa 50 henkilöä.

ST1 teki helmikuussa investointipäätöksen geotermisen pilottilämpölaitoksen rakentamisesta. Viime kesänä Otaniemessä suoritettiin luotausporauksia, joilla testattiin kallioperän otollisuus lämmöntuotannolle.

Pilottilaitoksen arvioitu käyttöönottoaika on helmikuussa 2017.

– Uusien energiaratkaisujen demonstraatiot ovat kriittisessä asemassa, jos todella haluamme vauhdittaa Suomea nousuun ja korvata fossiilista tuontienergiaa kotimaisilla ratkaisuilla, ST1:n hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen sanoo.  

Lämpölaitoksen arvioidaan tuottavan jopa 40 megawatin teholla geolämpöä, jonka Fortum ostaa kaukolämpöverkkoonsa. Sillä katetaan 10 prosenttia kaukolämmön tarpeesta Espoossa.

– Geolämmön tuotanto vahvistaa kestävän Espoon roolia päästöjen vähentämisessä ja ilmastonmuutoksen torjunnassa, Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä iloitsee.

Espoon hanke onkin yksi Suomen uusiutuvan energian kärkihankkeista.

Katso kuvat työmaalta

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu