Puheenaihe

Lapsettomuuden kokenut Satu Taiveaho: Äitienpäivä ei ollutkaan niin iso juttu

HÄN Satu Taiveaho iloitsee arjesta sijaisvanhempana.

Satu Taiveaho.

Anne Koski

Äitienpäivään liittyy suuria tunteita, niin iloa kuin joskus myös suruakin. Tahattomasti lapsettomalle se voi olla hyvin herkistävä ja vaikeakin päivä.

Lapsettomuuden kokenut Satu Taiveaho odotti, että kun oma äitienpäivä vihdoin koittaisi, se olisi mielettömän iso juttu.

– Kävikin ihan toisinpäin. Äitienpäivän merkitys laski, sillä nyt kun on lapsia, olen äiti joka päivä, Taiveaho pohtii kotinsa keittiössä.

Hän on yhdessä miehensä Antti Kaikkosen kanssa sijaisvanhempi noin 2- ja 4-vuotiaille lapsille. Talossa kajahtelee siis nykyään useinkin "äitiiiiiii!"-huuto.

– Kyllä se edelleen tuntuu aina yhtä hyvältä ja lämmittää sydäntä, Taiveaho hymyilee.

Sijaisvanhemmuus on nyt tärkein elämäntehtävä.

– Meille tämä on tuonut todella paljon iloa ja onnea sekä mahdollisuuden vanhemmuuteen. Oman lisämerkityksensä tuo myös se, että tämä on yhteiskunnallisesti merkityksellistä työtä, jolla voidaan auttaa vaikeimmassa asemassa olevia lapsia.

Vuonna 2013 lastensuojelun avohuollon piirissä oli 89 000 lasta. Lastensuojelun asiakkuudet ovat lisääntyneet 1990-luvun alusta merkittävästi.

Vuonna 2013 kodin ulkopuolella oli sijoitettuna 18 022 lasta ja nuorta. Heistä 6 626 eli 37 prosenttia asui sijaisperheessä.

Lapsi on otettava huostaan, jos kasvuolosuhteet tai lapsen oma käyttäytyminen uhkaavat vaarantaa vakavasti lapsen terveyttä tai kehitystä.

– Huostaanotto on aina se viimeisin toimenpide. Lapsen kasvuolosuhteissa on silloin isoja ongelmia, Taiveaho kertoo.

Sijaisperheistä on kova pula.

– Sijaisvanhemmiksi haetaan ihan tavallisia perheitä, Taiveaho kertoo.

Sijaisvanhemmuudesta kiinnostuneet osallistuvat noin vuoden mittaiseen koulutukseen, jossa valmistellaan sijaisvanhemmuuteen ja kerrotaan haasteista, joita voi tulla vastaan. Lapsilla on usein erilaisia oirehdintoja aikaisemmista kokemuksista johtuen, mutta toisaalta myös tukea on saatavilla.

– Koulutuksen aikana voi vielä harkita, haluaako sijaisvanhemmaksi. Myös sosiaalityöntekijän kanssa arvioidaan yhdessä, ovatko perheen valmiudet riittävät. Koulutus oli todella hyvä, ja suosittelen sitä kaikille, jotka vähänkään harkitsevat sijaisvanhemmiksi ryhtymistä, Taiveaho kannustaa.

Samalla saa lisätietoa sekä valmiuksia asioihin, jotka monia voivat huolettaa sijaisvanhemmuudessa. Esimerkiksi lapsen mahdollinen palautuminen biologisille vanhemmille varmasti mietityttää.

– Suomessa ei ole käytössä pysyvää huostaanottoa. Lapset sijoitetaan perheeseen aina toistaiseksi, Taiveaho kertoo, ja muistuttaa, ettei lasta koskaan siirretä yhtäkkiä.

– Se ei olisi lapsen edun mukaista. Prosessi olisi pitkä ja siinä kaikilla olisi aikaa valmistautua, Taiveaho sanoo.

Sijaisvanhemmuuden yhteydessä puhutaan jaetusta vanhemmuudesta. Taiveaho korostaakin, että biologisten vanhempien kanssa tehdään paljon yhteistyötä. Lapsella on oikeus tavata biologisia vanhempiaan ja sitä tuetaan niin paljon kuin mahdollista.

Arjessa se, ettei sijaisvanhemmuutta tunneta, saattaa aiheuttaa kommervenkkejä muun muassa erilaisten lomakkeiden täyttämiseen.

– Aika paljon joutuu eri viranomaisille selittämään, mistä on kyse. Emme ole huoltajia, mutta kuitenkin vastaamme tästä lapsesta, Taiveaho kuvailee.

– Eivät nämä kuitenkaan kauhean isoja ongelmia ole, hän lisää.

Taiveaholle on tärkeää, että lasta kuunnellaan ja hänelle vastataan. Hänen mielipiteensä on arvokas.

– Haluan vahvistaa itsetuntoa ja sitä ajatusta, että elämässä käy hyvin. Lapsi tarvitsee toki myös rajoja.

Taiveahon ja Kaikkosen kodissa myös hassutellaan ja halitaan paljon.

– On ollut myös mukava huomata, miten paljon kaikenlaista toimintaa seudulla on lapsiperheille. Löytyy niin muskaria, jumppaa, perhekahvilaa kuin kerhojakin.

Talo on kuitenkin jäämässä perheelle pieneksi.

– Uusi koti on etsinnässä Tuusulan alueelta, mutta mikään kiire ei ole, Taiveaho kertoo.

Kuka?

Satu Taiveaho on naimisissa kansanedustaja Antti Kaikkosen kanssa. He ovat sijaisvanhempia pojalle ja tytölle.

Perheeseen kuuluu myös kaksi kissaa, koira, hevonen ja poni.

Taiveaho toimi SDP:n kansanedustajana 2003–2011. Hän on Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry:n järjestöpäällikkö ja Uudenmaan sijaisperheet ry:n puheenjohtaja.

Asuu Tuusulan Kellokoskella.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu