Vaalikoneemme on nyt avattu!

Puheenaihe

Sotilas joi yli 4 litraa olutta päivässä keskiajan Suomessa – "Vahvuus oli nykyisen keskioluen tasoa"

HISTORIA Arkeologit paljastavat Raaseporin linnan arkea. Jalkaväen sotilaat saivat linnassa tynnyrillisen olutta viikossa.

Arkeologi Tarja Knuutinen on mukana Raaseporin linnan arkeologisissa kaivauksissa. Alkukesästä hän esitteli keskiaikaisen merenrannan rantakiviä linnan itäpuolella.

Kai Jauhiainen

Arkeologiset kaivaukset Raaseporin linnassa kertovat keskiajan sotilaiden karusta elämästä. Iso osa ajasta kului odottamiseen, harjoitteluun ja aseiden huoltamiseen, joten luppoaikaa oli paljon. Alkukesästä arkeologit löysivät linnan eteläpuolelta nuolenkärkien lisäksi muun muassa luisen pelimerkin ja luisen arpakuution. Pelaaminen kulutti pitkiä iltoja.

Olut oli peleissä kyytipoikana – ja vähän muussakin. Se oli linnassa keskiajalla peruselintarvike. Sitä kului päivittäin 3–5 litraa henkeä kohden. Tukkihumalassa ei kuitenkaan yleensä oltu vaan pikemminkin pikkupöhnässä.

– Sen ajan olut tuskin oli keskiolutta vahvempaa, kertoo Raaseporin linnan kaivauksia johtava arkeologi Georg Haggrén.

Kyllä olut päähänkin meni, sillä sen ajan ihmiset olivat yleisesti ottaen pienikokoisempia kuin nykysuomalaiset.

Ajan ihmiset olivat yleisesti ottaen pienikokoisempia kuin nykysuomalaiset."

Väkeviä eivät Raaseporin linnan sotilaat juoneet. Linna perustettiin 1370-luvulla ja se hylättiin lopullisesti kun linnan olutkellarit sortuivat vuonna 1558. Silloin ei vielä Suomessa korven kyyneleitä tiputeltu.

– Tislaustaito tuli Suomeen vasta 1500-luvun lopulla, kertoo Haggrén.

Olut oli ainoa ruokajuoma ja elintarvike, joten se pantiin linnassa. Raaka-aineena olivat maltaat eli idätetyt viljanjyvät sekä humala. Mallastaminen ja maltaiden kuivatus vaativat paljon tilaa. Haggrénin mukaan näyttää siltä, että Raaseporin panimotuvassa on käytetty valmiita maltaita.

Esimerkiksi Hämeenlinnassa mallastettiin joinain vuosina ohria itse linnassa.

Olut oli keskiajalla peruselintarvike."

Olutta pantiin linnan panimohuoneessa. Maltaista saatiin vettä lisäämällä mäskiä, jota hiljaa kuumennettiin ja lopuksi keitettiin joko padassa tai kuumien kivien avulla puuastioissa. Hehkuvan kuumia kiviä oli liikuteltava, jotta ne eivät polttaisi astian pohjaa.

Keitetystä mäskistä siivilöitiin neste, jolloin saatiin vierrettä. Mäskiä myös valeltiin kuumalla vedellä, jolloin vierteen määrä kasvoi. Vierteeseen lisättiin nyt humalia ja hiiva, joka oli perinteistä pintahiivaa. Vierre jätettiin alkukäymisen ajaksi avoimeen vierresaaviin, josta se jatkossa siirrettiin oluttynnyreihin, joissa tapahtui loppukäyminen. Tämä kesti olutlaadusta riippuen 2–6 kuukautta. Sen jälkeen olut oli valmista.

Kustaa Vaasan hallintouudistuksessa Ruotsi-Suomen linnoissa ryhdyttiin pitämään tarkkaa kirjanpitoa, joten Raaseporin oluentekolaitteetkin ovat tiedossa.

Vuonna 1540 Raaseporin linnan panimohuoneessa todettiin olevan yksi oluenpanokattila, kuusi oluenpanoastiaa ja yhdet panimotongit. Tonkeja käytettiin, kun panimon puuastioihin nostettiin kuumia kiviä kuumennettaessa ja keitettäessä nesteitä.

Raaseporissa tynnyrien tarve turvattiin pitämällä linnassa omaa tynnyrintekijää verstaineen. Esimerkiksi vuonna 1550 Marcus Böckare valmisti renkinsä kera 279 tynnyriä ja vuotta myöhemmin 174 tynnyriä. Nämä hän teki lepästä, kuusesta ja männystä.

Keskiajan sotilaita ei Raaseporin linnassa normaalitilanteessa ollut paljoa, sillä heidän ylläpitonsa oli kallista.

Esimerkiksi vuonna 1541 Raaseporin linnassa oli 5,5 kuukauden ajan neljä nihtiä eli jalkamiestä, jotka saivat viikoittain yhden tynnyrin olutta juodakseen. Siitä riitti jokaiselle noin 4,0-4,5 litraa päivässä.

Oluita oli monia erilaisia. Parhaat herrainoluet oli varattu ylhäisimmille ja vaikutusvaltaisimmille. Herrainoluen valmistamiseen käytettiin eniten niin humalia kuin maltaitakin. Seuraavaksi parasta oli voudinolut. Asemiesten ja suuren osan linnan väestä oli tyytyminen soinienolueen.

Halvinta oli kalja. Jonkin verran sitä parempia olivat laivaolut, jota Raaseporissa oli vain poikkeuksellisesti. Tarjolla oli myös virkaoluita, joita tehtiin Tammisaaressa vuonna 1559.

Yhteensä oluita kului Raaseporin linnassa vuonna 1540 noin 325 tynnyriä eli lähes tynnyri päivässä. Olihan siinä kittaamista!

Lähteenä Georg Haggrénin artikkelia "Kun linnan olutkellari sortui...Raasepori Anno Domini 1558 Suomen keskiajan arkeologian seuran lehdessä 4/2013.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Vaalikoneemme on nyt avattu!

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu