Puheenaihe

Tiesitkö? Vain kolmas- tai neljäsosa pelialan yritysten työntekijöistä on koodareita

TYÖELÄMÄ Sarjassa tunnetut alan ammattilaiset kertovat, mitä omalla alalla nyt menee.

Koskaan aiemmin ei ole alkuvuosi näyttänyt näin hyvältä kuin nyt. Uusia pelejä on tullut valtavasti, KooPee Hiltunen iloitsee.

Miten Suomen pelialalla menee? Hyvin. Ainakin jos suomalaisten pelifirmojen yhdistyksen Neogamesin johtaja KooPee Hiltuselta kysytään. Vastoin yleistä trendiä pelialalla menee hyvin.

– Viime vuosi oli kaikkien aikojen paras. Alan liikevaihto oli 2,4 miljardia euroa.

Neogames on jäsenpohjainen, voittoa tavoittelematon pelialan yhdistys. Sen tehtävä on osaltaan ennakoida pelialan muutosta. Muutosta alalla riittää, sillä pelialalla asiat muuttuvat rivakasti.

– Käytännössä koko peliala on yhtä muutosta. Teknologia kehittyy, liiketoimintaympäristö ja markkinat kehittyvät ja muuttuvat.

Hiltusen mukaan pelialalla tulevaisuutta ei ole, vaan se tehdään.

– Emme voi istua kädet ristissä ja odottaa. Peliala on kilpailtu ja kansainvälinen. Suomalaisten on pyrittävä menemään eteenpäin, sillä niin menevät kaikki muutkin. Peliala on vähän kuin olympiaurheilua, kehitys on tulevaisuuden takaaja, hän sanoo.

Yleisimmät pelialaan miellettävät harhaluulot liittyvät siihen, ketkä pelejä pelaavat, ketkä niitä tekevät ja keitä pelifirmoissa työskentelee."

13 vuotta pelialalla työskennellyt Hiltunen uskoo, että tästä vuodesta tulee edellistäkin parempi. Näin siitäkin huolimatta, että kilpailu on kiristynyt – ja tulee todennäköisesti vielä kiristymään – varsinkin mobiilialalla.

– Koskaan aiemmin ei ole alkuvuosi näyttänyt näin hyvältä kuin nyt. Uusia pelejä on tullut valtavasti.

Hiltunen ei lähde arvioimaan, onko Angry Birds -elokuva siivittänyt pelialan menestystä.

Hän kuitenkin iloitsee sen saavuttamasta suosioista.

– Angy Birds -elokuva on hieno esimerkki siitä, miten mobiilipelistä on reilussa kuudessa vuodessa kehittynyt koko illan elokuva, joka on matkalla – ellei sitä jo ole – kaikkien aikojen menestyneimmäksi pelin pohjalta tehdyksi elokuvaksi.

Miten peliala poikkeaa muista aloista? Hiltusen mukaan suurimmat erot ovat työkielessä ja markkinoissa.

– Työkieli on yleensä englanti ja liiketoimintaympäristö globaali. Se asettaa haasteita, hän kuvaa.

Yleisimmät pelialaan liittyvät harhaluulot eivät kuitenkaan koske kieltä, vaan käsityksiä siitä, ketkä pelejä pelaavat, ketkä niitä tekevät ja keitä pelifirmoissa työskentelee.

Hiltunen viittaa Tampereen yliopiston hiljattain julkaisemaan Pelaajabarometriin, jonka mukaan valtaosa suomalaisista pelaa digitaalisia pelejä.

– Toisin sanoen pelejä pelaavat muutkin kuin teini-ikäiset pojat ja nuoret miehet. Pelejä pelaavat naiset ja miehet, laajalla ikähaarukalla.

Toinen sitkeä harha on, että pelialalla työskentelee pelkästään koodareita.

– Ajatellaan että koodarit kehittävät pelejä, mutta todellisuudessa vain kolmas- tai neljäsosa pelialan yritysten työntekijöistä on koodareita. Peliala työllistää lukuisia ammattiryhmiä kuten graafikkoja, suunnittelijoita, 3D-mallintajia, projektipäälliköitä, tuottajia, markkinointi-ihmisiä data-analyytikoita ja lakimiehiä.

Mutta tuoko pelien suosion kasvu mukanaan ongelmia? Kyllä, mutta Hiltusen mukaan huoli pelien aiheuttamasta riippuvuudesta ja ongelmista saattaa olla joiltakin osin ylimitoitettu.

– Ainakin tuoreen Pelaajabarometrin mukaan peliongelmia on raportoitu yllättävän vähän.

Pelaajabarometri 2015

Jos huomioidaan kaikki erilaiset pelimuodot ja satunnainenkin pelaaminen, 97,4 prosenttia suomalaisista pelaa ainakin jotakin.

Merkittävin havainto on mobiilipelaamisen kasvun jatkuminen. Mobiilipelaaminen on ohittanut suosiossa kaikki muut pelimuodot, tietokonepelaaminen ja konsolivideopelaaminen mukaan lukien.

Pasianssi on edelleen Suomen ylivoimaisesti suosituin digitaalinen peli.

Candy Crush eri muunnelmineen on suosiossa toisella sijalla ja Veikkauksen pelit tiiviisti tämän perässä kolmannella sijalla.

Suomalaisen Rovion Angry Birds -sarjan pelit ovat hieman menettäneet pelaajien suosiota, ja niiden ohitse suosiossa ovat nousseet mm. Supercellin kehittämät Hay Day ja Clash of Clans -mobiilipelit.

Suosituimpien yksittäisten pelien joukosta löytyy myös pulmapeli Mahjong, sekä Call of Dutyn, NHL -pelien ja Counter-Striken kaltaisia toiminta- ja urheilupelejä.

Pelaajabarometri 2015 on Tampereen, Turun ja Jyväskylän yliopistojen pelitutkijoiden yhteistyönä syntynyt tutkimus, joka tarjoaa kattavaa ja ajankohtaista tietoa pelaamisen eri muodoista ja pelaamisen suosioon liittyvistä kehityssuunnista.

Pelaajabarometri 2015 on luettavissa täällä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta: 

Jethro Rostedt: Kermapersenuoriso ei osaa tehdä itse mitään6.4.2016 18.30
Rakennusyrittäjä: "Parhaat rakennusmiehet löytyvät puskaradion kautta"18.7.2016 23.17
Teresa Välimäki: "Bloggarit ovat nykyisin trendien luojia"24.4.2016 21.28
Sähkötaksi kulkee nyt auringonvalolla – yrittäjä rakensi omakotitaloonsa polttoaineaseman28.7.2016 07.48

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu