Puheenaihe

Kova väite talvisodasta – HS: Hitler hivutti Suomea NL:n syliin vähin erin

Suomi sai pitää Petsamon talvisodan kovien rauhanehtojen jälkeenkin. Jatkosodan aikana Petsamon kaivokset jauhoivat nikkeliä Saksan sotateollisuuteen. Kuvassa vartiomies Petsamossa talvisodan aikana.

SA-kuva

Talvisodan taustoista tutkimuksen kirjoittanut toimittaja Antti Hietalahti ravistelee tulkintoja Suomen, Neuvostoliiton ja Natsi-Saksan suhteista sodan alla.

Hietalahden mukaan Adolf Hitler ei suinkaan luovuttanut Suomea NL:n etupiiriin "kertarysäyksellä" eli elokuussa 1939 solmitulla Ribbentrop-sopimuksella.

Sen sijaan Hitler hivutti Suomea Stalinin syliin vähin erin vuoden 1939 loppua kohden. Natsidiktaattori halusi tällä tavoin kiristää Suomea ohjaamaan Petsamon nikkelikaivoksen tuotannon Saksan hyväksi, Hietalahti arvioi.

Hietalahden näkemyksistä kertoo Helsingin Sanomat. Hänen uusi kirjansa Talvisodan salainen strategia julkaistaan 9. syyskuuta.

Hietalahden tulkinta on poikkeuksellinen. Tähän asti historiantutkimuksessa Hitlerin toimintaa selitetty ennen muuta halulla keskittyä sotimaan lännessä ja varmistaa, ettei Saksa joudu kahden rintaman sotaan Neuvosliittoa ja liittoutuneita vastaan. Tämän tulkinnan mukaan Suomi olisi ollut lähinnä sijaiskärsijä kyynisessä suurvaltapelissä, jossa poliittisilla ideologioilla ei ollut merkitystä.

Hietalahden tulkinta perustuu Saksan sotatarviketeollisuuden kipeästi kaipaamaan Petsamon nikkeliin. Talvisodan alla nikkelikaivoksen hyöty valui Britannialle, sillä Suomi oli myöntänyt kaivosoikeudet brittiläiselle Mond-yhtiölle 1934.

Tämä ei suursotaa käyvälle Saksalla sopinut.

Osa Hietalahden argumentaatiota on valtakunnanmarsalkka Hermann Göringin Suomelle helmikuussa 1940 antama "lupaus", että Suomi saa sodassa menettämänsä alueet takaisin korkojen kera, mikäli se suostuu rauhaan NL:n sanelemin ehdoin.

Tätä Göringin viestiä ovat aiemmin korostaneet useat ammattihistorioitsijat, muun muassa Heikki Ylikangas ja Markku Jokisipilä, jotka ovat tulkinneet sen yhdeksi merkiksi Saksan ja Suomen suhteiden tiivistymisestä talvisodan aikana.

Jokisipilä on myös osoittanut, että julkisuudessa NL:lle toveruuttaan todistellut Saksa avusti talvisodan aikana Suomea epäsuoralla, mutta varsin runsaalla sotatarvikeavulla, joka kierrätettiin Suomeen Ruotsin kautta.

Kukaan ammattihistorioitsija ei ole kuitenkaan korostanut Petsamon nikkelin roolia suurvaltojen pelissä.

Hietalahden mukaan nikkeli oli ratkaisevassa asemassa, kun ensimmäiset tunnustelut Suomen ja Saksan tulevan kumppanuuden solmimiseksi tehtiin sodan vielä riehuessa helmikuussa 1940.

– Suomi ja Saksa sopivat revanssisodasta, jonka Suomi maksaisi nikkelillä. Jo ennen talvisodan rauhaa maat pääsivät asiasta korkeimmalla tasolla pitkälle menevään yhteisymmärrykseen, Hietalahti sanoo HS:lle.

– Pidän ratkaisevana käänteenä ulkoministeri Väinö Tannerin neuvotteluja saksalaisten kanssa Tukholmassa ja T.M. Kivimäen jatkoneuvotteluja Berliinissä helmikuussa 1940.

Hietalahden tulkintaan sopii se, että Saksasta annettiin Suomelle vahvaa diplomaattista taustatukea, kun Kreml painosti Suomen hallitusta nikkelikysymyksessä vuoden 1940 mittaan.

Hietalahden mukaan Suomessa tehtyjä talvisotatulkintoja on pitkään rajoittanut professori Arvi Korhosen näkemykset, jotka näkyvät "polkuriippuvuutena" myöhemmässä tutkimuksessakin.

Korhonen naulasi teesinsä jo 1961 ilmestyneessä teoksessa Barbarossa-suunnitelma ja Suomi.

Sen mukaan liittyminen Saksan kanssa yhteiseen rintamaan tapahtui vähin erin vuoden 1940 aikana Neuvostoliiton painostuksesta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta: 

Natsi-Saksan karmea suunnitelma Suomen varalle – Seura: Puolueet nurkkaan, koko maasta takapajula9.3.2016 14.49

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu