Puheenaihe

”Suomalaisia alkoi kadota mystisesti” – Tutkija: Puna-armeija miehitti Suomea laajoilla alueilla vastoin rauhansopimusta

Välirauhan Suomessa ihmisten tunnetilat vaihtelivat pelon ja toivon välillä. Tuore tutkimuksen mukaan rauhattominta oli uudella raja-alueella, kun Neuvostoliitto ei kunnioittanutkaan Moskovan rauhassa 1940 sovittua. Kuvituskuvassa sankarivainajien hautajaiset toukokuussa 1940 Joensuussa.

SA-kuva

Talvisodan jälkeisellä itärajalla katosi jatkuvasti suomalaisia, paljastaa tutkija Juha Pohjosen uutuusteos Sodan ja rauhan rajalla – Välirauhan uhrit 1940–1941. Kirja kyseenalaistaa välirauhan rauhantilan.

Moskovan rauhan päätettyä talvisodan uusi Suomen ja Venäjän erottava raja määriteltiin kartoille huhtikuun alussa 1940. Raja on pitkälti edelleen samalla paikalla.

Kun rajankäynti alkoi toukokuussa 1940, jokaista epämääräisen raja-alueen ylittäjää epäiltiin varsinkin Neuvostoliiton puolella vakoilijaksi. Neuvostoliitto käytti tilanteessa häikäilemättömästi vahvemman valtaa, ja suomalaisia alkoi kadota.

– Ennen rajankäyntiä ja vielä sen aikana maiden välille syntyi oikeastaan Neuvostoliiton päättämä ja koko ajan vaihteleva demarkaatiolinja, jonka puna-armeijan joukot ylittivät paikoin jopa seitsemän kilometriä liian länteen. Syntyi kuukausia jatkunut laiton miehitystilanne, toteaa Juha Pohjonen tiedotteessa.

Osa kadonneista suomalaisista oli loikkareita. Jotkut puolestaan eivät halunneet uskoa Karjalan menetystä todeksi, vaan palasivat "koteihinsa".

Sotilaita siepattiin koko ajan. Heistä osa murhattiin, monet katosivat kokonaan. Viimeinen vuonna 1940 kadonnut ja tulitaistelussa siepattu palasi Suomeen 1950-luvun lopulla.

– Kunnolla merkitsemätön raja aiheutti osaltaan sen, että puna-armeija tappoi ja sieppasi demarkaatiolinjalta ja selvästi Suomen puolelta suomalaisia sotilaita ja siviilejä. Osa palautettiin, useita ei koskaan. Varsinkin kadonneiden ja tapettujen siviilien kohtalot ovat jääneet vähälle huomiolle, kertoo Pohjonen tiedotteessa.

Siviiliuhrien määrästä ei edelleenkään ole varmuutta.

Juha Pohjonen on Itä-Suomen yliopiston Suomen historian dosentti ja Suomen itsenäisyyden ajan poliittisen historian tutkija.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu