Kulttuuri

"Älä jätä lastasi ilman tarinoita, sillä hän rakastaa niitä" – kirjailijat neuvovat vanhempia

Porvoolaiskirjailijat Jaana Lehtiö ja Maijaliisa Dieckmann kantavat huolta lasten lukemisesta. Kodeissa pitäisi kannustaa tarttumaan kirjaan, kirjailijat sanovat.

Mia Grönstrand

Lasten ja nuorten ajankäytössä perinteinen kirja joutuu yhä useammin kilpailemaan muiden älylaitteiden kanssa. Ilmiöllä on seurannaisvaikutuksia, jotka huolestuttavat paitsi tutkijoita, myös lapsille ja nuorille kirjoittavia kirjailijoita.

– Onhan se surullinen juttu, kirjailija Maijaliisa Dieckmann puuskahtaa.

Kollega, juuri kolmannen Taika Valo -kirjan julkaissut Jaana Lehtiö nyökyttelee vieressä ja kertoo tutkimuksesta, jossa selvitettiin nuorten sanavarastoa. Hän muistelee, että tutkimuksen mukaan nuoren, jolle oli kotona luettu ja joka luki itse, sanavarasto kattoi noin 50–70 000 suomalaista sanaa. Päinvastaisessa tapauksessa nuoren sanavarasto oli huomattavasti suppeampi, vain noin 15–20 000 sanaa.

– Opettajana sen myös huomaa, että toisilta menee jotkut sanat ohi. Viimeksi jouduin selittämään mitä sana erakko tarkoittaa, yläkoulun uskonnon lehtorina työskentelevä Lehtiö kertoo.

Toisaalta hyviäkin kokemuksia on. Lehtiö ottaa taas esimerkin koulumaailmasta.

– Oppilas kertoi lukeneensa kirjoittamani dekkarin. Se oli aika hyvin kahdeksasluokkalaiselta, varsinkin kun kirjassa on yli 300 sivua.

Lapset rakastavat tarinoita."

Sekä Dieckmann että Lehtiö ovat sitä mieltä, että tässäkin tapauksessa kaikki alkaa kodista.

– On tärkeää, että lapsi näkee vanhempia, jotka sormeilevat kirjoja ja lukevat niitä, ovat lukumyönteisiä, Jaana Lehtiö sanoo.

– Lapsi pitää opettaa kirjalle. Lapselle lukeminen on tärkeää, Dieckmann säestää.

Lehtiö muistuttaa, että lapset rakastavat tarinoita.

– Se on ihmiseen sisäänrakennettua. Vaikka lapsi osaisi jo itse lukea, lapselle kannattaa lukea ääneen. Yhteinen kokemus on tärkeä ja kirjoista keskusteleminen on kivaa.

Kodin rooli on siis tärkeä, tärkeämpi kuin koulun.

– Koulun tehtäväksi jää lähinnä tukeminen, Lehtiö toteaa.

Dieckmann on samaa mieltä, mutta sanoo, että opettajakohtaisia eroja on. Entisenä opettajana hän antaa tunnustusta niille opettajille ja päiväkotien henkilöstölle, jotka tuovat lapsia ja koululaisia kirjastoon.

Suomessa julkaistaan hyvää ja laadukasta lasten- ja nuortenkirjallisuutta, joiden luulisi houkuttelevan tarttumaan kirjaan.

– Ongelmana on vain se, että media nostaa esiin aina samoja kirjailijoita. Paljon hyviä kirjoja jää vaille huomiota, kirjailijat toteavat.

Dieckmann ja Lehtiö

Maijaliisa Dieckmann:

Eläkkeellä oleva luokanopettaja.

Julkaisi ensimmäisen kirjansa, Pakene luostariin, vuonna 1977.

Alva Forsiuksesta kertova kahvilanäytelmä saa ensi-iltansa 6.9. Parhaillaan työn alla myös Forsiuksesta kertova aikuistenromaani.

Jaana Lehtiö:

Aineenopettaja Linnajoen yläkoulussa.

Kirjoittanut kolme aikuisille suunnattua dekkaria. Ensimmäinen ilmestyi vuonna 2013.

Kirjoittanut kolme Taika Valo -kirjaa lapsille yhdessä Helena Miettisen kanssa.

Mukana Turun kirjamessuilla 30.9–2.10.2016.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Kulttuuri

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu