Puheenaihe

Mitä Suomessa oikein tapahtuu? 150 nuorta kokoontui tappelemaan tai katsomaan väkivaltaa

Kuvituskuva.

Arkistokuva / Armi Suojanen

Syyskuisena tiistai-iltana Järvenpään keskustaan kokoontui poliisin arvion mukaan jopa 150 iältään 14–18-vuotiasta nuorta. He eivät tulleet pitämään hauskaa, vaan tappelemaan tai tappelua seuraamaan.Mikä ajaa nuoria nyt kadulle ja toistensa kimppuun? Keski-Uusimaa-lehti kysyi asiaa poliisilta ja tutkijalta.

– Voidaan puhua joukkotappelun uhasta, komisario Jarmo Ojala Itä-Uudenmaan poliisista kuvailee tilannetta joka oli päällä Järvenpäässä 13. syyskuuta kello 21 aikaan.

Joukko nuoria kulkivat keskustan halki ja huusi ja kaatoi mainostauluja.

Myös Nurmijärvellä aiempi elokuinen illanvietto koulun pihalla päätyi tappeluun.

Poliisi sanoo suoraan, ettei edelleenkään tiedä varmuudella, mikä sai nuoret kadulle. Eivätkä sitä tiedä ehkä kaikki mukana olleet nuoretkaan.

Nuorten välisille joukkotappelu-uhkille on tyypillistä se, että varsinainen syy kokoontumiselle ei ole porukan tiedossa, Ojala kertoo.

– Hyvin usein tapahtunut on liittynyt parisuhteisiin tai nuorten keskinäisiin riitoihin. Tytöillä on ollut joskus riitaa sen takia, että joku on katsonut toisen poikaystävää liian pitkään.

– Kun jossakin liikkuu huhu, että kaksi tyttöä on ottamassa yhteen, paikalle voi tulla muutaman hyvän agitaattorin perässä kymmeniä, satojakin nuoria, jotka eivät normaalisti tulisi.

– Ja syyllistyä tekoihin, joihin eivät normaalisti syyllistyisi, Jarmo Ojala sanoo.

Nuoria tuli junalla Helsingistä ja Espoosta asti."

Nuoret matkaavat kokoontumisiin kaukaakin: Järvenpäähän tuli nuoria junalla Helsingistä ja Espoosta asti.

– Somen vaikutus on suuri. Nuoret viestittävät toisilleen ja saavat nopeasti paikalle kymmeniä ellei satoja nuoria. Usein kokoonnutaan pääradan varrella, jossa julkisilla liikkuminen on helppoa.

Voisiko syy olla sitten etnisten ryhmien välisissä skismoissa?

Molemmat tapaukset kiirehdittiin sosiaalisessa mediassa tulkitsemaan etnisiksi kahakoiksi, koska niihin osallistui sekä suomalaisia että maahanmuuttajia. Poliisi kertoi Nurmijärven-tapauksen jälkeen heti selväsanaisesti, että kyse ei ollut etnisestä mellakasta, mutta turhaan.

Moni Facebook-ryhmä täyttyi maahanmuuttajiin kohdistetuista vihaviesteistä ja tapauksia kommentoineen poliisin puhelinsoitoista, joissa väitettiin poliisin valehtelevan ja vaikenevan ”asioiden todellisesta laidasta”.

– Olen aika väsynyt vastaamaan näihin puheluihin. Näille ihmisille ei tunnu menevän mikään viesti jakeluun, poliisi huokasi tapausten jälkeen.

Jos kahakoissa ei ollut kyse etnisestä vihanpidosta, niin mistä? Molemmissa tappeluissa osapuolina oli kuitenkin maahanmuuttajia ja suomalaisia.

Etninen tausta ei selitä enää nuorten porukanmuodostusta."

Itä-Uudenmaan poliisissa on seurattu tiiviisti nuorten liikehdintää. Ja huomattu, että etninen tausta ei selitä nuorten porukanmuodostusta.

– Nykynuoret eivät kategorisoi itseään ja toisiaan ihonvärin mukaan vaan enemmänkin ajatusmaailman mukaan, Jarmo Ojala sanoo.

– Yksittäisiä porukoita on tullut ja mennyt. Niitä on perustettu jonkun määrätyn toiminnan ympärille ja ne ovat toimineet jonkun aikaa ja sitten hävinneet. Joissakin tapauksissa porukoissa on saattanut olla enemmän maahanmuuttajia, mutta yleensä kyse on ollut sekaporukoista, Ojala huomauttaa.

Selkeää jengiytymisilmiötä poliisissa ei ole havaittu. Keravalla majaansa pitävän uusnatsijärjestö Suomen vastarintaliikkeen nousu otsikoihin ei sekään juuri kadulla näy.

– Skinihenkisten porukoiden kannatus ei ole poliisilaitoksemme alueella havaittavassa nousussa, Ojala sanoo.

Mutta rasismi on. Nimenomaan arkipäiväinen rasismi, sanoo lasten ja nuorten syrjäytymiseen perehtynyt tutkijatohtori Elina Pekkarinen.

– Rasismi on vielä julkilausutumpaa ja hyväksytympää kuin ennen. Koko yhteiskunnan olisi syytä katsoa peiliin ja kysyä, mistä voisi johtua, että niin monen nuoren on vaikea kokea kuuluvansa tähän yhteiskuntaan.

Juuri valmistunut nuorisobarometri kertoo, että avointa syrjintää kokevat varsinkin toisen polven maahanmuuttajat.

– He ovat syntyneet Suomessa mutta heitä kohdellaan muukalaisina koulussa, kaupungilla, julkisissa liikennevälineissä. Ja valitettavasti myös perheissä, Pekkarinen sanoo.

Pekkarisen mukaan toinen selittävä tekijä on nuorten näköalattomuus.

Tutkijalla onkin selitys siihen, mikä saattoi laukaista joukkotappelun uhan juuri nyt syksyllä.

Moni on ajelehtinut koko kesän vailla mitään tekemistä."

– Nuorten kesätyöttömyys on varmasti nyt tavallisempaa kuin aikaisempina vuosina. Moni nuori on ehkä ajelehtinut koko kesän vailla mitään tekemistä. Sellainen aiheuttaa yleensä ennen pitkää erilaisia ryhmäongelmia, Pekkarinen sanoo.

Nuorten syrjäytymisellä tarkoitetaan tutkimuksessa ja julkisessa keskustelussa usein työn ja koulutuksen ulkopuolelle jäämistä. Mutta nuoret itse tarkoittavat sillä ennen muuta sosiaalisten siteiden ja yhteisöjen ulkopuolelle joutumista, tutkija kertoo.

– Kun nuorilta kysytään, mitkä tekijät ovat yhteydessä syrjäytymiseen, merkittävin tekijä on vuodesta toiseen sama: ystävien puute.

Maahanmuuttajanuoret joutuvat välillä myös tasapainoilemaan suomalaisten tapojen ja perheensä kulttuurin välillä.

– Sukupolvien väliset konfliktit näkyvät nuorissa. Maahanmuuttajanuoret ovat välillä puristuksissa aika monelta suunnalta, mikä voi osaltaan selittää sitä, että reaktiivisuus on joskus voimakkaampaa kuin suomalaisnuorilla, Pekkarinen huomauttaa.

Maassa maan tavalla -vaatimus on nuorelle rankka, jos se tarkoittaa, että hänen on tehtävä pesäeroa vanhempiensa kieleen, kulttuuriin ja tapoihin, huomauttavat lukuisat kotoutumisesta tehdyt suomalaiset ja ulkomaalaiset tutkimukset.

Yhteiskuntamme on muuttunut hankalaksi paikaksi nuorille."

Nuorisomellakka ei ole mikään uutinen. Suomen nuoret mellakoivat lähiöissä jo 1950–60-luvuilla. Mutta silloin nujakoivillakin nuorilla oli edessään valoisa tulevaisuus. Nyt tilanne on toinen.

Nuorisotyöttömyys on 13–20 prosentissa, lapsiperheiden köyhyys kasvussa ja koulutus satojen miljoonien säästökuurilla.

– 50–60-luvuilla rakennettiin vahvasti yhteiskuntaa. Oli työvoimapulaa ja kouluttamattomatkin nuoret saivat töitä. Nyt työllistyminen on lähes mahdotonta ilman koulutusta, heikkoa matalalla koulutuksella ja epävarmaa korkeallakin koulutuksella, Pekkarinen huomauttaa.

– Meidän yhteiskuntamme on muuttunut hyvin hankalaksi paikaksi nuorille, Pekkarinen sanoo.

Tuore nuorisobarometri paljastaa, että nuorten kokema yhteisöllisyyden tunne on vähentynyt merkittävästi kolmessa vuodessa. Mikä nuoria sitten erottaa toisistaan Suomessa?

Vastaus on raha.

– Perheiden talousvaikeudet ovat kasvussa. Se ja nuorten yhä kallistuvat harrastukset voivat irrottaa nuoria vertaisyhteisöistä, Pekkarinen sanoo.

Harrastusten puute tarkoittaa myös sitä, että nuoren on etsittävä ryhmäidentiteettiä muualta.

Ryhmäidentiteetti voi muodostua synnyinmaan, kaupunginosan tai vaikka musiikkityylin ympärille. Ryhmään kuuluminen yhdistää mutta myös erottaa.

– Kärjistetyimmillään se voi johtaa me ja muut -ajatteluun, tutkija Pekkarinen huomauttaa.

Miten nuorten tulevaisuus pelastetaan? Lue nuorisotyön opiskelijoiden näkemyksen Keski-Uusimaasta!

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta: 

Näin kymmenien nuorten joukkotappelu sai alkunsa Nurmijärvellä – seuraamme mielenilmausta tänään illalla31.8.2016 12.16
"Paisui somessa älyttömäksi" – tästä oli kyse Järvenpään väitetyssä joukkonujakassa16.9.2016 12.55
Järvenpään nujakkaan tuli nuoria Helsingistä? – Poliisi ei vahvista joukkotappeluväitettä15.9.2016 11.36
Tunnelma kiristyi taas Järvenpäässä: Isoja nuorisojoukkoja koolla28.9.2016 14.51

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu