Päiväkotilapset saivat aktiivisuusrannekkeet – osalle kertyy liikuntaa vain 10 minuuttia päivässä

Maarukan päiväkodissa kellokokeiluun osallistuvat muun muassa Franziska, Olivia, Tuulianna (edessä), Leo (takana) ja Aava.

Johanna Erjonsalo

TUTKIMUS  Lapsen tulisi liikkua päivässä kolme tuntia, mutta moni jää alle kolmasosaan suosituksesta.

Korson ja Koivukylän alueen päiväkotilapsista monella on tälläkin hetkellä ranteessaan aktiivisuuskello.

Kellot ovat osa Leikkien liikkumaan -hankkeen pilottijaksoa, jonka avulla pyritään kartoittamaan päiväkoti-ikäisten lasten arkiliikuntaa. Hanke ottaa ensiaskeleensa kymmenessä Itä-Vantaan päiväkodissa tänä syksynä ja laajenee kaikkiin Vantaan kaupungin päiväkoteihin ensi vuoden aikana.

Idea on yksinkertainen. Kunkin päiväkodin lapsille annetaan liikesensorilla toimivat aktiivisuuskellot aina kahdeksi viikoksi kerrallaan. Tuona aikana kello pysyy ranteessa useimmilla lapsilla päivin öin ja kerää kaiken aikaa tietoa reippaasta liikkumisesta ja levosta.

Kahden viikon jälkeen kellot palautetaan projektityöntekijälle, joka analysoi datan.

– Pilottijakson perimmäinen syy ei ole saada lasta liikkumaan entistä enemmän vaan kerätä todenmukaista tietoa liikkumisesta, sanoo hankkeen projektityöntekijä Matilda Nikander.

Tuloksista voi nähdä esimerkiksi sen, onko päivän liikkeestä isoin osa tullut päiväkodissa vai kotona ja kuinka riittävä määrä on. Yhteenveto datasta lähetetään päiväkodeille, jotka voivat käyttää sitä apuna toimintatapojensa uudistamisessa.

Nikander kertoo, että erot yksittäisten lasten liikuntatottumuksissa ovat valtavia.

– Harva lapsi on päässyt päivässä 120 minuuttiin, joka on kelloihin asetettu tavoitteeksi. Joillekin aika on jäänyt kymmeneen minuuttiin päivässä.

– Korkein keskiarvo päiväkodille on 63 minuuttia, hän avaa tähänastisia havaintoja.

Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisema fyysisen aktiivisuuden suositus alle 7-vuotiaille on kolme tuntia päivässä.

Kellot alkavat kerryttää aktiivisuusminuutteja vasta reippaan, hengästyttävän toiminnan kohdalla. Maarukan päiväkodin johtaja Leena Laaksonen pitää kellon kykyä tunnistaa liikettä pienenä heikkoutena, joskin muutoin ottaa kellokokeilun vastaan ilomielin.

– Esimerkiksi lasten suosimassa pyöräilyssä kädet ovat suhteellisen paikallaan. Kello ei tunnista pyöräilyä vauhtiliikunnaksi, vaikka se kyllä haastaa lapsen fyysisesti. Siihen lapset ovat vähän pettyneet.

Laaksosen mukaan päiväkotipäivän aktiivisimmat hetket ovat aamupäivällä kello 9–11 sekä iltapäivällä kolmen jälkeen.

Lapset pyritään ohjaamaan vapaan liikunnan pariin poistamalla turhia kieltoja.

– Meillä on mahdollisuus juosta käytävillä ja kiipeillä. Ei vahinkoja satu yhtään sen enempää kuin silloin, jos ne kiellettäisiin.

– Lisäksi tarjoamme saataville paljon liikuntavälineitä. Periaatteessa lapsi voi kokeilla jotain liikuntamuotoa aina, kun haluaa, Laaksonen kertoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Perkaus kesällä

Leikkien liikkumaan on Vantaan kaupungin liikuntapalveluiden ja varhaiskasvatuksen tulosalueiden yhteistyöhanke.

Aktiivisuusrannekkeita hyödyntävä pilottijakso toteutetaan Maarukan, Kustaantien, Ankkalammen, Tarhapuiston, Näätäpuiston, Havukallion, Rekolanmäen, Leinelän, Matarin ja Hansin päiväkodeissa.

Luovutettaessa käyttöön kellot synkronoidaan kunkin lapsen pituuden ja painon mukaan.

Kelloista saatu data on tarkoitus perata perusteellisesti ensi kesän aikana.

Written by:

Ville Heinonen

Ota yhteyttä

Lisää aiheesta

"Jos vanhempi tulee neuvolaan puhelin kädessä, siihen puututaan" – Älylaitteet herättävät myös huoltaHelsinki selvittää maksutonta varhaiskasvatusta – helsinkiläisille iso etu päiväkotimaksuissaUusi suositus pikkulapsille: Kolme tuntia liikuntaa päivässä, taukoja istumiseenReilun satasen aktiivisuusranneke pelasti miehen hengen – oli Suomessa Vuoden turhake -ehdokasKasvisruoalle kohtuuhyvä aloitus – Näin vegaanilapset syövät Helsingin päiväkodeissaTutkimus: Välitunnilla liikkuminen parantaa lasten kaverisuhteitaKellokortit jo päiväkotilapsille