Puheenaihe

Kaarnaveneitä, nimimerkkejä ja valemediasyytöksiä – Päivän Byrokraatti tarjoaa nyt kiinnostavinta julkista keskustelua internetissä

Päivän Byrokraatti -blogi nostatti mielipidemyrskyn, joka levisi blogimaailmasta myös perinteisen median puolelle.

Kuvakaappaus

Ensin oli verot, ja siitä kaikki muu sitten lähti.

Maaliskuussa 2015 internetiin putkahti uusi yhteiskunta-aiheinen satiiriblogi. Sen ensimmäinen kirjoitus oli lyhyt ja käsitteli verottajan tekemää perintävirhettä Iltalehden uutisen pohjalta.

– (Vero)virkailija sanoi, että normaalisti rahojen palauttaminen kestää kuusi kuukautta, mutta koska virhe on heidän, niin tarkoitus olisi palauttaa rahat 2–3 kuukaudessa, blogikirjoittaja irvaili.

Ei ehkä kovin järisyttävää, eikä Päivän Byrokraatin "kafkamainen" debyyttipostaus juuri kiinnostanutkaan lukijoita.

Puolentoista vuoden aikana blogin kirjoittajat ovat olleet ahkerina ja satiirisia tekstejä on ilmestynyt kymmenittäin. Kirjoittajaringissä on useita nimimerkkejä, joten tekstien tyyli vaihtelee. Yhdistävänä tekijä on kuitenkin oikeistolainen yhteiskuntakritiikki, jolla sivalletaan milloin virkamiehiä tai poliittisia vallanpitäjiä ja milloin vihervasemmistolaista "oikeamielistä" ajattelua.

Vähitellen blogi on kerännyt yhä suuremman lukijakunnan, mutta todelliseen kultasuoneen se iski vasta viime viikonloppuna. Siihen se ei kyennyt yksin, vaan vetoapua tuli, kuten yleensä, kritiikin kohteiksi joutuneilta.

Lyhytviestipalvelu Twitterissä Päivän Byrokraattiin ottivat yhtäkkiä kantaa niin EU-komissaari Jyrki Kataisen kabinettipäällikkö, Asianajajaliitto, useiden suurten tiedotusvälineiden päällikkötoimittajat ja kaikkein kiivaimmin Madventures-yrittäjä Riku Rantala.

– Valemedia. Vihapuhetta. Miksi ette kirjoita omalla nimellä? Onko päätoimittaja bulvaani?

Keskustelu oli poikkeuksellisen tulista tämän tason toimijoille. Mistä on kyse ja mikä ihmeen Päivän Byrokraatti? Tavoitimme yhden blogin kirjoittajista puhelimitse.

– Päivän Byrokraattiin kirjoittaa 13 eri ihmistä. Osa on mukana politiikassa ja osa on muutoin yhteiskunnan tai talouden kanssa tekemisissä, kirjoittaja kertoo.

– Ideanamme on valita jokin yhteiskunnallinen aihe ja käsitellä sitä satiirin keinoin. Koska kohteet ovat julkisuuden henkilöitä, voi kritiikki olla kovaakin. Mutta ehdottomasti haluamme olla myös asiallisia ja annamme kritiikin kohteille mahdollisuuden vastata.

Viimeksi mainitusta seikasta – väärän tiedon levittämisestä ja virheen korjaamisesta – syntyi viikonlopun kiista.

Päivän Byrokraatin kirjoittaja teki virheen väitettyään, että mediayrittäjä Rantalan Startup Refugees -projekti olisi saanut 150 000 euroa verorahaa ja tämän rahoituksen turvin turvapaikanhakijat olisivat suunnittelleet pienen kaarnaveneen sekä kaulakorun.

Kyseiselle kaarnalaivalle naureskeltiin useilla netin keskustelupalstoilla viime viikolla, kun Rantala ja hänen yhtiökumppaninsa Tuomas Milonoff olivat esitelleet sitä Ylen aamu-tv:ssä

Tosiasiassa Rantalan Startup Refugee -hanke sai kyseiset 150 000 euroa vasta vuodelle 2017.

Virheen vuoksi Rantala vaati bloginpitäjältä virheen oikaisua. PB-kirjoittajan mukaan virhe korjattiin pian, mutta tästä huolimatta Rantala uhkasi blogia oikeustoimilla.

Lisää vettä kiukaalle Rantala heitti kirjoittamalla riidasta kolumnin Helsingin Sanomien verkkosivuille. Siinä Rantala katsoi, että anonyymien verkkoblogien takia suomalainen sananvapaus on uhattuna ja että "nimetön vihapuhe tekee Suomesta Neuvostoliiton".

Samalla Rantala paljasti, että Päivän Byrokraatin taustalla olevalla henkilöllä on yhteyksiä helsinkiläiseen asianajotoimistoon. (Rantalan käyttämistä toimintatavoista on kiistelty, mutta se on kokonaan toinen tarina.)

– Kun eliitin asianajaja tekee rikoksia levittäen valheita ja lietsoen vihaa, mistä ihmeen oikeudesta on kysymys? Rantala kirjoitti. 

Asianajajaliitosta kerrotaan, ettei bloginpitäjä ole liiton tiedossa. Liitto odottaa Rantalan yhteydenottoa henkilöllisyyden selvittämiseksi. Liiton mukaan Rantala voi tehdä asiasta kantelun tai liiton hallitus voi niin katsoessaan ottaa asian selvitykseen, jos henkilöllisyys tiedetään.

Päivän Byrokraatin sisältöä liitosta ei tässä vaiheessa kommentoida.

– Blogi ei ole Asianajajaliitossa tuttu.

Toimituksen tavoittama Päivän Byrokraatin kirjoittaja sanoo, ettei liitosta ole oltu häneen yhteydessä. Hän korostaa, että myös asianajajilla on oltava oikeus julkiseen keskusteluun, ja myös nimimerkillä.

Byrokraatin kirjoittaja kiistää myös jyrkästi, että blogi olisi vihapuhetta tai valemedia.

– Olisi hyvä, jos ihmiset kävisivät lukemassa kirjoituksia ennen kuin niistä aletaan väittää jotain. Rantalan tapauksessa olemme kertoneet virheestämme niin laajasti kuin se on mahdollista, kirjoittaja sanoo.

Kirjoittajan mukaan blogi aikoo jatkossakin toimia nimimerkin suojista. Tällä halutaan suojella muun muassa omaa ammattiasemaa.

Yhden muutoksen blogi teki kuitenkin, kun se viikonloppuna nimesi päätoimittajakseen Viroon muuttaneen suomalaisyrittäjä Juha Ketolan.

Ketola on ollut julkisuudessa aiemminkin hänen kritisoitua Suomea korkeasta verotuksesta nuivasta suhtautumisesta yrittämiseen.

– En voi mitenkään ymmärtää, miksi tyhjästä vaurautta luovia ihmisiä halutaan rangaista, Ketola sanoi Ylelle 2014.

–  Suomessa on vain eritasoisia demaripuolueita, todellista vaihtoehtoa ei ole. En usko, että Suomi muuttuu seuraavaan viiteentoista vuoteen yrittäjän kannalta yhtään parempaan suuntaan, jos koskaan. Minulla ei ole aikaa odottaa viittätoista vuotta, nykyinen PB-päätoimittaja laukoi.

Toimituksen jututtaman PB-kirjoittajan mukaan päätoimittaja Ketola ei ole bulvaani, vaan yksi blogiin kirjoittavista ihmisistä.

Päivän Byrokraatti ei ole lajissaan ensimmäinen anonyymiblogi, jonka talousliberaali oikeisto on perustanut. Ehkä parhaiten tunnettu on Asiaton lehdistökatsaus, jonka toinen kirjoittaja Heikki Pursiainen toimii nykyisin Libera-ajatushautomon toiminnanjohtajana.

Liberan tavoin myös PB sanoo edustavansa yksilönvapautta ja klassista liberalismia. Talous- ja veroaiheissa sen painotukset ovat selkeän oikeistolaisia, mutta toisessa netin ikuisuusriidassa eli maahanmuutossa, myös konservatiiviset maahanmuuton rajoittamisen teemat ovat esillä.

Mutta ne verot, eipä unohdeta niitä!

Verorahojen käytön arvostelusta oli kyse myös, kun Päivän Byrokraatin "palkintotoimikunta" otti ylipäätään kohteekseen Riku Rantalan ja Startup Refugee -hankkeen. Tästä PB-kirjoittaja pitää edelleen tiukasti kiinni.

– Onko väliä, onko hanke saanut rahaa vuodelle 2016 vai 2017? Kyse on siitä, että tämä voidaan kyseenalaistaa, kirjoittaja huomauttaa.

Rantala väitti blogin julkaisemassa vastineessa, ettei kaarnaveneisiin ole laitettu euroakaan verorahaa. Blogikirjoittaja vastasi pisteliäästi:

– Startup Refugees -verkostossa ovat mukana julkiselta sektorilta muun muassa sisäministeriö, maahanmuuttovirasto, te-toimistot, Yle, Sitra, Lauttasaaren seurakunta, Metsälän vastaanottokeskus, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Laurea ammattikorkeakoulu ja Aalto Start-up Center. Nämä toimivat kaikki verovaroilla. Millä tapaa nämä voivat tukea Startup Refugees -projektia, jos todella euroakaan verovaroja ei ole käytetty? 

Mediakritiikin ja julkisen keskustelun kannalta riidassa on kyse on ennen muuta siitä, kuka saa sanella päivän puheenaiheet, eli uutisagendan. Perinteisesti tämä on ollut tiedotusvälineiden työtä, mutta netin myötä tilanne on radikaalisti muuttumassa, kuten esimerkiksi Yhdysvaltain presidentinvaalien tulos osoitti.

PB-blogin kirjoittajien mielestä suomalaista yhteiskunnallista keskustelua vaivaa se, että asia-argumentoinnin sijaan leimakirveet heiluvat vilkkaasti.

– Vaikuttaa siltä, että nykypäivänä mikä tahansa ei-mieluisa mielipide voidaan leimata vihapuheeksi sen kummemmitta perusteluitta, ja myötäilevä media ostaa tuon mielipiteen sellaisenaan. Sallittujen mielipiteiden lokero on kuroutumassa pienemmäksi ja pienemmäksi, blogin tuoreimmassa postauksessa kirjoitetaan.

Sama on tullut esille myös Kaarnavene-kiistassa. Siinä missä perinteisen median tehtävänä on kysyä, syntyykö eturistiriitoja, jos blogin pyörittäjänä on asianajaja, tivasivat Twitter-arvostelijat vastausta siihen, miten Rantala voi käyttää Suomen suurinta päivälehteä ajaakseen omaa asiaansa.

Nähtäväksi jää, miten riidassa käy. Oireellista joka tapauksessa on, että ennalta arvattavien näkökulmien takia mediassa ja somessa asioita ei nähdä vain omalta kannalta, vaan moni asia jää kokonaan pimentoon.

Näin kävi myös Rantalalle, joka HS-kolumnissaan otti esille Turussa hiljattain sattuneen tapauksen, jossa perussuomalaisten puoluelehden päätoimittajan Matias Turkkilan yleisöluentoa yritti häiriköidä joukko naamioituneita mielenosoittajia.

Rantala oli huolissaan sananvapauden kaventumisesta, kun median haastattelema kansalainen ei halunnut kommentoida tapausta nimellään. Turkkilaan kohdistuneesta hyökkäyksestä ja sananvapaudesta hän ei maininnut lainkaan.

Nythän ei puhutakaan enää vain veroista.

Lue myös: Näin Riku Rantala vastaa – "Luoja Suomea varjelkoon tällaiselta"

Lisäys 15.12. klo 12.37: Lisätty linkki jatkojuttuun

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu