Puheenaihe

Suomalaismiljardööri yllättää: "Olen valmis lopettamaan huomenna minkä tahansa bisneksemme, jos näyttää siltä, ettei se ole yhteiskunnan kannalta hyvä"

St1:n pääomistaja Mika Anttonen uskoo yhteiskuntavastuuseen: – Täytyy elää niin kuin puhuu. Haluamme olla muutoksessa osa ratkaisua, ei osa ongelmaa.

Mika Anttosen valinnoilla ja arvomaailmalla on merkitystä. Hänen energia-alan yrityksensä toimivat Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.

Jyrki Hämäläinen

Porvoon Hamarissa aikuiseksi varttunut Mika Anttonen käveli ulos Linnankosken lukiosta ylioppilastodistus kädessään vuonna 1985, opiskeli Otaniemessä diplomi-insinööriksi, meni Nesteelle töihin ja perusti oman yrityksen.

Sen jälkeen hän on ostanut Suomessa Esson ja Shellin toiminnot, noussut liike-elämän eliittiin ja on median kirjoitusten mukaan St1-yritysryhmän pääomistajana yksi Suomen rikkaimmista ihmisistä.

Ulkopuolisesta näyttää siltä, että kaikki olisi mennyt kuin Strömsössä, mutta Anttosen mukaan näin ei ole.

– Onnella ja sattumillakin on ollut vaikutusta. Asiat olisivat voineet mennä monta kertaa pieleen, sunnuntaina 50 vuotta täyttänyt Anttonen sanoo.

Olen sikäli erikoinen hallituksen puheenjohtaja, että olen erittäin hyvin perillä monista detaljeista, joista ei ehkä pitäisi olla. Nukun yöni paremmin, kun tiedän missä mennään.

St1 kasvoi alkuun orgaanisesti. Esson osto vuonna 2006 yhdessä SOK:n kanssa oli ensimmäinen kasvuloikka. Tarinan kulminaatiopiste oli Shellin hankinta vuonna 2010.

– Se oli tosi hyvä diili. Silloin meistä tuli iso firma. Mutta on oltava nöyrä. Liike-elämässä voi tapahtua mitä vain, eikä mikään ole varmaa. Joka vuosi aloitetaan nollasta, ja olet juuri niin hyvä kuin viimeinen suorituksesi, Mika Anttonen sanoo.

Hän vetäytyi yritystensä operatiivisesta johtamisesta 10 vuotta sitten.

– Olen sikäli erikoinen hallituksen puheenjohtaja, että olen erittäin hyvin perillä monista detaljeista, joista ei ehkä pitäisi olla. Nukun yöni paremmin, kun tiedän missä mennään.

– Yritän olla puuttumatta asioihin silloin, kun ne eivät minulle kuulu. Se on ollut iso oppimisen paikka varsinkin silloin, kun on nähnyt, että asiat ovat olleet menossa pieleen. Mutta on yrityksenkin kasvun kannalta välttämätöntä, että ihmiset tekevät myös vääriä päätöksiä ja oppivat niistä.

St1-konserni tunnetaan huoltamoketjuistaan, mutta se on laajasti mukana myös uusiutuvan energian ratkaisuissa, kuten tuulivoimassa ja bioetanolissa.

Parhaillaan yhtiö poraa yhdessä Suomen uusiutuvan energian kärkihankkeista Espooseen kahta seitsemän kilometrin syvyistä lämpökaivoa tutkiakseen kallioperän lämmön hyödyntämistä.

Yhtiön visio on olla ”CO2-hyvän energian valmistaja ja myyjä”. Strategiassa fossiilisen liiketoiminnan kanssa työskentelevät ovat mahdollistajia ja uusiutuvien kanssa toimivat toteuttajia.

Mika Anttonen investoi yritystensä tuotot kestäviin energiaratkaisuihin.

– Täytyy elää niin kuin puhuu. Haluamme olla muutoksessa osa ratkaisua, ei osa ongelmaa. Kun ihmiset ovat nähneet, että asiat menevät kuten olemme luvanneet, luotettavuus ja uskottavuus kasvavat. Ellei tällä konseptilla saa muutosta aikaan, tuskin sitä saa muullakaan.

Anttonen käyttää paljon aikaansa yrittääkseen ymmärtää globaalia energiajärjestelmää ja sen monimutkaisia riippuvuussuhteita.

Hän yrittää jakaa tietoaan myös niille, joilla on sille käyttöä.

– Mutta siinä, mistä puhun, ei ole kyse yhtiöstämme, vaan kokonaisuuden edusta. Ihmisten on vaikea uskoa sitä, mutta koko liiketoimintamme on rakennettu niin, että olemme miettineet, mitkä olisivat yhteiskunnan kannalta hyviä asioita saada aikaiseksi.

– Olen valmis lopettamaan huomenna minkä tahansa bisneksemme, jos näyttää siltä, ettei se ole yhteiskunnan kannalta hyvä. Olen myös valmis aloittamaan minkä tahansa bisneksen, jos koemme, että se täyttää strategiamme vision. Minulle on myös tärkeää, että jos keksimme jotain, annamme tietoa ja osaamista eteenpäin. Nämä ovat niin isoja ja tärkeitä asioita, että niissä riittää työtä kaikille.

Pariisin ilmastosopimus ja siitä johdettu kansallinen energia- ja ilmastostrategia tähtäävät raakaöljypohjaisen fossiilisen energian käytön rajuun vähentämiseen.

Mika Anttosen mukaan suunta on oikea, mutta urakka on valtava ja vaikea – muttei silti mahdoton.

Hän muistuttaa, että väestökasvu ja primäärienergian kulutus korreloivat erittäin vahvasti. Energian kulutus kasvaa voimakkaimmin kehittyvissä maissa, joissa sen pitäisi lisäksi olla mahdollisimman halpaa. Maailman seitsemästä miljardista ihmisestä neljä miljardia elää alle viidellä eurolla päivässä.

– On aika mahdoton ajatus sanoa, että heillä ei ole oikeutta ponnistella kohti parempaa elintasoa. Ilmastonmuutoksen hallinnassa isossa kuvassa tehokkain keino olisi naisen aseman parantaminen kehittyvissä talouksissa, koska sillä saataisiin väestön kasvu taittumaan. Mutta se ei ole teknologiahaaste.

On naiivia ajatella, että uuden energiajärjestelmän luominen onnistuu ilman, että maailman suurimmat energiayhtiöt alkavat tosissaan sijoittaa rahaa tutkimukseen ja kehittämiseen."

Anttosen mukaan isoja teknologiahaasteita on kaksi.

Suurin on sähkön varastointi teollisessa mittakaavassa, jolloin kaikki auringolla, tuulella ja vedellä tehty sähkö voitaisiin käyttää kysynnän mukaan.

Toinen on raakaöljyn käytön vähentäminen sekoittamalla fossiilisen öljyn sekaan biocrudea eli uusiutuvaa komponenttia jalostamojen jo olemassa oleviin yksiköihin.

Biomolekyylejä saataisiin näin kaikkiin öljytuotteisiin, jolloin raakaöljyn kysyntä aidosti laskisi. Myös päivittäisessä elämässä vahvasti mukana olevat muovit perustuvat raakaöljyn jakeisiin.

Ongelmana on, että bioraaka-aineita ei ole tarpeeksi. Lupaavimpana uutena mahdollisuutena Mika Anttonen näkee levät, joista voitaisiin tuottaa rasvaa nopeasti fotosynteesillä lämpimissä valtamerissä.

Hiilivetyjä pumpataan maaperästä siis yhä enemmän. Kun tislauskolonniin syötetään raakaöljyä, siitä valmistuu tietty määrä tiettyjä tuotteita, jota käytetään tavalla tai toisella jossain – bensiiniä, dieseliä, lentopetrolia ja muita jakeita. Sähköautot eivät ole ratkaisu ilmasto-ongelmaan, koska ne eivät vähennä bensiinin tuotantoa. Öljyä tarvitaan siksikin, että lentoliikenne ja lentopetrolin kulutus kasvavat koko ajan.

– Jos sellainen tilanne syntyisi, että kaikki autot toimisivat sähköllä ja bensa jäisi jalostajille käsiin, se myytäisiin joihinkin muihin käyttötarkoituksiin. Mahdollisesti se menisi aggregaatteihin ja pahimmassa tapauksessa sähköautojen sähköntuotantoon, Anttonen kärjistää.

Todennäköisimmin bensa kuitenkin menisi fossiilitaloutta pyörittämään kehittyviin maihin, jonne myös myydään vanhimmat autot.

Anttonen kannattaa biopolttoaineiden käyttövelvoitteiden asettamista fossiilisen energian tuottajille vaikka sakkojen uhkalla. Komissiolta onkin tullut tuore esitys, jossa velvoitteet kohdistuvat kansallisvaltioiden sijasta yrityksiin.

– On naiivia ajatella, että uuden energiajärjestelmän luominen onnistuu ilman, että maailman suurimmat energiayhtiöt alkavat tosissaan sijoittaa rahaa tutkimukseen ja kehittämiseen. Ne eivät tee sitä, ellei ole pakko. Elleivät ne tule mukaan vapaaehtoisesti, sen pitää tapahtua regulaation kautta.

Mika Anttosen mukaan tavalliset ihmisetkin pitää saada prosessiin mukaan, mutta ei syyllistämisprosessin kautta. Kenenkään ei pidä potea huonoa omaatuntoa lentäessään 39 eurolla Nizzaan.

– Ei pidä kuvitella, että energiajärjestelmän pullonkaulat ratkeaisivat kulutusvalinnoilla, mutta ihmisille ei myöskään pidä sanoa, että heidän toimillaan ei olisi merkitystä. Lopulta ongelmien oivaltaminen ei voi tapahtua muuten kuin että asiat tulevat omaan arkeen, jolloin ne on helpompi ratkaista demokraattisen päätöksenteon kautta. Tietoisuus on tärkeää, koska sillä saadaan yhteiskunnassa aikaan isoja ratkaisuja.

Mika Anttonen sanoo, että St1 tavoittelee kasvua, ja toivoo, että Suomi kansakuntana tavoittelisi samaa. Kyse ei ole siitä, että haetaan rahaa, vaan siitä, että kasvun dynamiikka tekee hyvää. Ilman sitä suoritustaso laskee ja yhteiskunta taantuu.

– Toivon, että siirtyisimme etujärjestöjen Suomesta yhteisöllisempään me-Suomeen, jossa jokainen tekee parhaansa, mutta jossa jokaista kohdellaan reilusti.

Anttosen mielestä meidän kannattaa ponnistella, jotta voimme taata maksuttoman koulutuksen ja terveydenhuollon sekä inhimillisen elämän mahdollistavan sosiaaliturvan niille, jotka eivät pysty itse pitämään huolta itsestään.

– Se on globalisaatiossa kova lupaus, jonka yhä harvempi yhteiskunta pystyy tarjoamaan. Jos jokainen teemme parhaamme ja olemme valmiit ponnistelemaan vähän enemmän, meillä on kaikki edellytykset tähän.

– Kaikkein eniten minua motivoi, että nämä suomalaisen elämänmuodon ydinasiat voitaisiin siirtää seuraavalle sukupolvelle. Tämä on aivan saakutin hieno maa.

Mies ja yritys

Mika Anttonen on syntynyt Helsingissä 18.12.1966. Perhe muutti Porvooseen 1973. Anttonen muutti 1985 Espooseen. Nyt hän asuu Helsingissä puolisonsa ja kolmen lapsensa kanssa.

Anttonen on St1-energiakonsernin hallituksen puheenjohtaja ja pääomistaja.

Konserni koostuu kahdesta sisarkonsernista St1 Nordicista ja St1 Groupista. Niillä on Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa noin 1 400 jakeluasemaa, öljynjalostamo Göteborgissa sekä useita uusiutuvan energian yhtiöitä.

Liikevaihto oli 2015 yhteensä 5,9 mrd. euroa ja liikevoitto 180 milj. euroa. Henkilöstöä on noin 700.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu