Puheenaihe

Karua kyytiä luvassa alle kolmikymppisille? Koeaika voi olla puolet määräaikaisesta työsopimuksesta

TYÖELÄMÄ Uusi työlainsäädäntö pidentää koeajan neljästä kuukaudesta kuuteen.

Riihimäen Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Tiina Latikka näkee pidentyneen koeajan yhtenäistävän työmarkkinoita ja olevan sekä työnantajan että työntekijän etu.

Sari Iho

– Mielestäni koeajan pidentäminen on huono asia, kommentoi Kone Industrial Oy:n pääluottamusmies Kari Purmonen työlainsäädännön muutosta.

Riihimäen Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Tiina Latikka näkee neljästä kuukaudesta kuuteen pidentyneen koeajan toisin:

– Koeaika on molemminpuolinen sopimus, jolloin on mahdollisuus tarkastella puolin ja toisin soveltuvuutta työhön ja työyhteisöön. Koeaika mahdollistaa sekä työntekijälle että työnantajalle, että tehty päätös tyydyttää molempia osapuolia.

Sekä Latikka että yhdistyksen varapuheenjohtaja Markus Friman näkevät muutoksen yhtenäistävän työmarkkinoita. Koeajan pidennys parantaa tältä osin heidän mukaansa myös työntekijöiden yhdenvertaisuutta työmarkkinoilla.

He muistuttavat, että valtio, kunnat ja kuntayhtymät ovat lakiin nojautuen käyttäneet pidempää koeaikaa menestyksellisesti jo pitkään.

Koeaikaa voidaan kuitenkin pidentää pidemmällekin kuin kuuden kuukauden päähän, jos työntekijä on ollut poissa.

Jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä, työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30 kalenteripäivää kohden.

Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa pidennyksineen olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta, kuitenkin enintään kuusi kuukautta.

Koeajan tarkoitus on varmistaa, että työ ja siihen liittyvät odotukset on ymmärretty oikein."

Latikka ja Friman pitävät tätä hyvänä asiana: he tähdentävät, että koeajan tarkoitus on varmistaa, että työ ja siihen liittyvät odotukset on ymmärretty oikein. Heistä oleellista ei ole se, mistä syystä katko työn tekemiseen tulee. Tärkeintä on, että työn ja sen tekemisen soveltuvuutta ja perehdyttämistä voidaan ennen koeajan päättymistä arvioida riittävän kauan puolin ja toisin.

– Tämä menettely tuo kaikki työntekijät ja työpaikat samalle viivalle ja lisää suomalaisen työn tasa-arvoa, Friman painottaa.

Purmonen on eri mieltä:

– Kyllä tässä asiassa tuntuu että lainlaatijat ovat istuneet samalla puolen pöytää. Minusta ihmiset laitetaan tässä eriarvoiseen asemaan. Perhevapaat ovat lakisääteisiä eivätkä siten saisi vaikuttaa työehtoihin. Sairauspoissaolotkin voivat olla työstä johtuvia. Nyt lakimuutos rokottaa ikävästi uusia työntekijöitä.

Latikka ja Friman muistuttavat, että yrittäjä ottaa aina taloudellisen riskin ja kantaa vastuun palkatessaan uuden työntekijän.

– Työntekijän voi olla vaikea nähdä ja ymmärtää riskit työntekijän palkkaamisessa, jolloin tilanne voi näyttää vastakkainasettelulta. Kuitenkin on kaikkien etu, että panostetaan ja tehdään työtä yhteisen päämäärän saavuttamiseksi, Latikka lisää.

Purmonen taas näkee muutoksen sysäävän työnantajan vastuun ja riskin uusista työntekijöistä suoraan työntekijöille. Hänestä koeaikaa pitäisi päinvastoin lyhentää esimerkiksi kolmeen kuukauteen.

Työlainsäädäntö muuttuu

Vuonna 2017 tulee voimaan useita työlainsäädännön muutoksia, jotka perustuvat hallitusohjelmaan sekä osittain kilpailukykysopimukseen. Suurin osa muutoksista astui voimaan 1.1.2017.

Muutokset näkyvät koeajan pidentymisessä, takaisinottovelvoitteen keston lyhentymisessä, pitkäaikaistyöttömän kanssa tehdyssä määräaikaisessa sopimuksessa, työnantajan sivukuluissa sekä muutosturvan ja työterveyshuollon laajentumisessa.

Lisäksi 1.4. voimaan tule perhevapaakustannuksien korvausta koskeva sairausvakuutuslain muutos.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu