Asuminen

Haluatko ostaa talon omalla luolastolla – nyt se on mahdollista Helsingissä

MALMI Myytävänä olevan talon takapihalta lähtee luolasto, jonka päätepiste on arvoitus.

Luolasta lähtee ilmeisesti yhdysreitiksi louhittu käytävä, joka on täyttynyt puoliksi vedellä. Nykyihmisillä ei ole tietoa, kuinka pitkälle se johtaa.

Vasil Zizan

Ala-Malmilla on myytävänä tontti, johon kuuluu oma luolasto. Pääluolasta lähtee kallion sisään pitkä käytävä.

Kyseessä on ensimmäisen maailmansodan aikainen taisteluvarustus.

Ensimmäisen maailmansodan aikaisia luolia tunnetaan Helsingistä noin 90."

Luolasto on siitä poikkeuksellinen, että se on ehjä ja siisti, koska se on ollut yksityisessä omistuksessa.

Aivan mihin tahansa tuleva omistaja ei saa luolastoaan käyttää, sillä se on rauhoitettu muinaismuistolailla.

Museoviraston mukaan luolaa voi käyttää eri tarkoituksiin, ja sinne voi tehdä rakenteita, kunhan ne ovat tarvittaessa poistettavissa.

Ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoitteita sijaitsee kehämäisesti jokseenkin kaikkialla Helsingissä ydinkeskustan ulkopuolella.

Helsingin seutu linnoitettiin ensimmäisen maailmansodan aikana 1914–1918. Linnoitteet olivat osa Pietarin puolustusjärjestelyjä.

Ala-Malmin luola on korkea, ja se on kooltaan useita kymmeniä neliöitä. Luolan perältä lähtee puoliksi vedellä täyttynyt käytävä, josta nykypolvet eivät tiedä, minne tai kuinka pitkälle se johtaa.

Varmaankin joku on joskus käynyt sen päässä, koska luolassa on vene.

Museovirastolle Helsingin linnoituksista selvityksen tehnyt arkeologi John Lagerstedt ei ole käynyt Kellaritiellä sijaitsevassa luolassa, mutta on vieraillut useissa vastaavissa.

– Ensimmäisen maailmansodan aikaisia luolia tunnetaan Helsingistä noin 90.

– Kellaritien luola on jäänyt keskeneräiseksi, mutta se on tarkoitettu miehistösuojaksi. Luultavasti se ei ehtinyt olla käytössä.

Koko ympäröivä mäki ja useat muutkin lähialueen mäet ovat olleet Lagerstedtin mukaan linnoitettuja.

– Siellä on ollut tuliasemia ja taisteluhautoja, joista monet ovat jääneet sittemmin talojen alle.

Luola oli sodanaikaisessa käytössä toisessa maailmansodassa.

– Alueella pienestä asti asunut naapuri muistaa olleensa siinä suojassa vanhempiensa kanssa pommituksen aikana, kiinteistövälittäjä Vasil Zizan kertoo.

Osa Pietarin puolustusta

Venäläiset rakensivat ensimmäisen maailmansodan aikana vahvoja kalliosuojia ammusvarastoiksi ja majoitustiloiksi.

Kehämäiset linnoitukset suojasivat tärkeää sotasatamaa Helsinkiä maalta tulevia hyökkääjiä vastaan.

Pääkaupunkiseudun linnoitustyömailla arviodaan olleen töissä noin 10 000 henkeä.

Sodan jälkeen luolia on käytetty erilaisiin tarkoituksiin, kuten varastoina.

Osa linnoituksista on jäänyt rakentamisen alle tai muuten tuhoutunut.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Asuminen

Klikkaa uusin lehti!

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu