Puheenaihe

Tämä mies käynnisti Suomen suurimman anarkistisen ilmiön – " Olennaista on innostua häpeilemättä"

KANSALAISVAIKUTTAMINEN Olli Sirén on saanut sadat kirkonkellot kumisemaan ja ollut käynnistämässä Suomen suurinta anarkistista ilmiötä.

Porvoolaistaustainen Olli Sirén toimii tällä hetkellä mainosviestintätoimisto Miltton Creativen toimitusjohtajana.

Marjo Rämö

Uutiset Aleppon pommituksista ja niiden vaatimista sadoista siviiliuhreista saivat monen huokaisemaan tavallista syvempään aamun uutisvirtaa tutkiessaan viime lokakuussa.

Toimitusjohtaja Olli Sirén ei jäänyt huokailemaan maailman kovuutta vaan otti puhelimen käteensä ja soitti Kallion kirkkoherralle Teemu Laajasalolle.

– Aloin esitellä ja kehitellä ajatusta surun ja myötätunnon ilmaisusta kirkon kellojen soitolla.

Seurakunnassa innostuttiin. Syntyi ajatus soittaa saattokelloja joka ilta kello viisi kahden viikon ajan kunnioittaen näin Aleppon pommitusten uhrien muistoa. Viimeiseksi soittopäiväksi valittiin YK:n päivä. Samalla heitettiin haaste kirkoille ympäri Suomea.

Seurakunnat ympäri Suomea tarttuivat haasteeseen. Pian sanoma kiiri ulkomaille. Lopulta noin 300 kirkonkellot neljällä eri mantereella kumahtelivat ilta toisensa jälkeen kaukaisesta kärsimyksestä muistuttaen.

– Kirkonkelloista tuli media, jolla voi osoittaa surua, turhautumista ja myös protestia, Sirén sanoo.

Jälkikäteen hän sanoo olevansa ylpeä siitä, että yksi puhelinsoitto johti tilanteeseen, joka sai Vladimir Putinin ärtymään. Presidentti Tarja Halonen nosti kellojensoiton esiin ns. Valdai-keskusteluissa, eikä tämä miellyttänyt Putinia.

Myötätunnon osoituksen lisäksi kellot resonoivat juuri oikeassa osoitteessa.

Kirkkohallitus arvotti Sirénin ideaa ja toimeliaisuutta myöntäen hänelle Kirkon viestintäpalkinnon.

Aleppon kellot on vain yksi monista Sirénin käynnistämistä ilmiöistä.

Menestynein on ollut kahden ystävän kanssa alullepantu Ravintolapäivä, joka levisi maailmanlaajuiseksi ruokakarnevaaliksi. Parhaiten valinnanvaraa ruokailijoilla oli toukokuussa 2015, jolloin Ravintolapäivään oli ilmoittautunut 2 497 ravintolaa 34 eri maassa.

– Olihan se aika ihmeellistä, että Ravintolapäivästä kehittyi tavallaan Suomen suurin anarkistinen ilmiö, tapahtumasta aikaa sitten irtaantunut Sirén vitsailee.

Ensimmäisen Ravintolapäivän suunnittelun tiimellyksessä joku ydintiimin ulkopuolelta ehdotti nimeksi Kansalaistottelemattomuuspäivää. Oman ravintolan pitäminen kun oli niin poliisin, Eviran kuin verottajankin silloisen ajattelun vastaista.

Toimiva alusta ja joukkoinnostuminen aiheuttivat sen, että viranomaiset yksi toisensa jälkeen muuttivat ajatteluaan: oman pop up -ravintolan pitäminen on ihan virallisestikin luvallista, kunhan toimintaa on korkeintaan 12 päivänä vuodessa, liikevaihto on alle kymppitonnin ja menu koostuu vähäriskisistä elintarvikkeista. Tilapäistä alkoholinmyyntiä ei edelleenkään sallita ilman lupaa.

Viranomaismääräysten tarkennustakin suurempana ihmeenä voi pitää sitä, että Ravintolapäivän myötä sadat suomalaiset avasivat kotinsa ja keittiönsä ventovieraille ihmisille.

– Olennaista on kyky innostua häpeilemättä, Sirén sanoo.

Häpeilemättömyys on tärkeää, sillä innostuminen saattaa näyttäytyä harkitsemattomuutena, jopa heikkoutena.

Sirén ajattelee omaavansa myös kyvyn saada muut innostumaan, mikä vaatii täydellistä omaa innostusta ja sitoutumista asiaan.

Innostuksen jakamiseen tarvitaan muutakin kuin pelkkää tekstiä. Siksi digiajassa tarvitaan myös aitoja kohtaamisia.

– Siihen kuuluvat kaikki pienet eleet, joita syntyy vuorovaikutustilanteessa, Sirén kertoo valaisten katsettaan otsanahkaa nostaen ja ottaen kädet mukaan kertomukseen.

Tärkeää on ottaa myös omat tunteet mukaan:

– Ihmiset eivät lähde liikkeelle, jollei heille synny tunnesidettä asiaan.

Oman arvionsa mukaan Sirén ei juuri muuta sitten osaakaan. Siitä osoituksena on heikohko koulumenestys, kesken jääneet kasvatustieteiden opinnot Helsingin yliopistossa ja reputtaminen puolustusvoimien lentäjäkokeissa.

– Siitä suivaantuneena päätin mennä sivariin, Sirén nauraa.

Sirén on kotoisin Porvoon Suomenkylästä, jossa vanhemmat Helena ja Kimmo Sirén edelleen asuvat. Isä toimii Pääskytien koulun rehtorina. Isoisä oli Suomenkylän ala-asteen koulunjohtaja Ollin aloittaessa ensimmäisen luokkansa.

Perhe tuki ja kannusti kaikessa, mihin Olli keksi ryhtyä, ja kyllä, hän oli aktiivinen jo nuorena: bändejä, amatöörimusikaaleja, partiotoimintaa, kansainvälistä nuorisovaihtoa, isostoimintaa, nuorisovaltuustoa.

Omia tienestejä hän hankki muun muassa Porvoon uimahallin siivoojana ja myöhemmin opettajan sijaisuuksia tehden.

– Olen aina halunnut olla aktiivinen omassa yhteisössäni.

Sirén mainitsee oman lähipiirin lisäksi pari merkittävää esikuva-aikuista lapsuudestaan: kirjastovirkailija Lasse Rantanen ja viidennellä luokalla vajaan vuoden ajan opettajan sijaisena toiminut Sami Laine. Sirén sanoo molempien miesten omalla olemuksellaan ja tavalla olla laajentaneen nuoren pojan ajattelua.

Pieni kaupunki ei ollut pelkkää auvoa ekstrovertille rehtorin pojalle. Sirén kuvailee Kallion ilmaisutaidon lukion olleen kuin paratiisi 16-vuotiaalle lukiolaiselle.

– Olimme yhteisössä, jonka jäseneksi kaikki olimme halunneet.

Siitä alkoi myös Sirénin helsinkiläisyys.

Putinin ärsyttämisen lisäksi Sirén sanoo olevansa ylpeä siitä kaaresta, jonka hän on tehnyt urallaan. Lukuisat projektit ja pätkätyöt ovat johtaneet aina seuraavaan ja haasteellisempaan tehtävään johtaen mainostoimistoalan huipulle lukiopohjalta. Nyt hän toimii 20 hengen Miltton Creativen toimitusjohtajana. Toimiston käsialaa on muun muassa tunteikas mainosvideo, joka tarjoaa puhelinoperaattoria avuksi yhteiskunnan sirpaloitumiselle ja vihapuheelle.

– Olen etuoikeutetussa asemassa, sillä voin tehdä työtä, jossa voin käyttää omia luonteenpiirteitäni itseni ja muiden hyödyksi, Sirén pohtii.

Sitä on Sirénin mukaan helpottanut myös aika, jossa yhteiskunnassa ja taloudessa kilpailun, säästämisen ja tehokkuusajattelun tilalle ovat nousseet empatia, vapaus ja vuorovaikutus.

– Eivätkä ne enää ole mitenkään pehmeitä teemoja, vaan digitalisaation seurauksena yritysten arvonluonnin ytimessä.

Sirénille toimitusjohtajuus on tarjonnut alustan, jonka kautta hän voi tehdä eri puolilla yhteiskuntaa asioita, joita hän ennen järjesteli kaupunkiaktivistina.

– Epäperfektionistina olisin varmasti ollut surkea opetushallinnon virkamies. Ja hirveän hyvä, ettei minua päästetty lentäjäksi.

Olli Sirén

Syntynyt vuonna 1984.

Kotoisin Porvoon Suomenkylästä.

Kävi Kallion ilmaisutaidon lukion.

Aloitti kasvatustieteiden opinnot Helsingin yliopistossa.

Työskennellyt dj:nä Radio Helsingissä ja freelance-tuottajana.

On ollut mukana järjestämässä lukuisia kaupunkikulttuuria edistäviä projekteja Helsingissä.

Työskennellyt mainos- ja viestintätoimistoissa viimeisten 5 vuoden ajan.

Nykyisin Miltton Creativen toimitusjohtaja.

Asuu Helsingin Kalliossa vaimonsa ja 9-vuotiaan tyttärensä kanssa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu