Stadi vai Hesa? – tutkijan mukaan slangi saakin muuttua

Ville Eloranta ja Jaakko Leino kirjoittivat Sanaiset kansiot -kirjan.

Akseli Valmunen

KIELI Jokainen puhuu stadin slangia oikein – omalla tavallaan. Slangista on valmisteilla etymologinen sanakirja.

Stadin slangin puhujilla on voimakkaita käsityksiä siitä, mikä on oikeaa slangia.

– Käsitys oikeasta slangista perustuu kunkin kielenkäyttäjän kohdalla siihen, miten he ovat slangisanat itse oppineet, kertoo Helsingin yliopiston suomen kielen professori Jaakko Leino.

Moni omasta mielestään oikea stadilainen leimaa toisin sanoin slangia puhuvan helposti "junantuomaksi", jos tämä yrittää kuulostaa stadilaisemmalta kuin onkaan.

– Toinen sanoo Helsinkiä Stadiksi ja toinen Hesaksi. Hesa-sanaa käytettiin slangissa yleisesti 1940–50-luvuille asti. Myöhemmin se leimautui maalaisten käyttämäksi nimitykseksi Helsingistä.

Leinon mukaan syntyperäiset nuoret helsinkiläiset käyttävät nykyään yhä enemmän Hesa-sanaa.

Slangi pysyi hyvin samanlaisena 1940-luvulle asti. Myöhempinä vuosikymmeninä Helsinkiin muutti paljon ihmisiä muualta Suomesta ja kieli muuttui.

– Slangi on nuorten käyttämää kieltä ja nuoriso kehittää slangia myös erottautuakseen vanhemmista sukupolvista, Leino kertoo.

Niinpä jokainen slanginpuhujasukupolvi puhuu slangiaan eri tavalla kuin edelliset sukupolvet.

– Slangiin tulee kerrostumia.

Suomen kielen emeritusprofessori Heikki Paunonen, jota voisi kutsua stadin slangin guruksi, kirjoittaa viime vuonna julkaistussa Sloboa Stadissa -teoksessaan seuraavasti:

– Parhaillaan Helsinki elää monikielisintä ja -kulttuurisinta vaihettaan. Helsingissä puhutaan äidinkielenä jo toistasataa kieltä.

Paunosen teos kertoo yli viidensadan stadin slangin venäläisperäisen sanan tarinan.

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen johtajan, professori Ulla-Maija Forsbergin johdolla on valmisteilla stadin slangin etymologinen sanakirja. Etymologia tarkoittaa sanan alkuperää.

Leinon sekä Helsingin Sanomien toimittajan ja kielenhuoltajan Ville Elorannan kirjoittama Sanaiset kansiot -kirja ilmestyi maaliskuussa Gaudeamuksen kustantamana.

Kirjassa jäljitetään suomen kielen salaisia piirteitä ja tuodaan niitä päivänvaloon.

Kirjasta selviää esimerkiksi se, miksi Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomen kielen lautakunta sai vihapostia keväällä 2014.

– Tuolloin lautakunta hyväksyi yleiskieleen ilmaisun "alkaa tekemään". Siitä nousi kova haloo, olin tuolloin suomen kielen lautakunnan varapuheenjohtajana ja sain parin päivän ajan selvitellä päätöstä eri tahoille ja medialle, Leino muistelee.

Lautakunnan puheenjohtaja sai päätöksestä jopa kertakaikkista vihapostia.

Alkaa tekemään -ilmaisusta oli vuosien saatossa jostain syystä tullut suomen kielen normien rakastajien lempilapsi.

Äidinkielen opettajat olivat vuosikymmeniä yrittäneet opettaa oppilailleen, että moisen ilmaisun käyttöä tuli välttää.

– Suomen kielen puhujien enemmistö on suomen kielen korkein auktoriteetti. Jotkut olivat sitä mieltä, että lautakunta antoi periksi joukkovoiman edessä, Leino muistelee.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Jaakko Leino

Filosofian tohtori, Helsingin yliopiston suomen kielen professori.

Suomen kielen lautakunnan puheenjohtaja kaudella 2015–2018.

Kirjoittanut tuoreen Sanaiset kansiot -kirjan yhdessä Ville Elorannan kanssa.

Written by:

Jussi Vehkasalo

Ota yhteyttä

Lisää aiheesta

Hiffaatsä slangia? Helsinki julkaisi videon uudesta "porkkumallista"Someraivo, iskävartalo, pakotejuusto, nakukakku, vatulointi – Suomen kielen asiantuntija: "Turha paheksua"Asukasyhdistys: Piritorin nimi pitää palauttaa VaasanpuistikoksiTiedätkö mitä tarkoittaa käty? – Rosvot tulkitsevat teinislangista milloin iskeä asuntoonJopa Sörkalla pääsee perille – Reittiopas löytää myös slangisanatStadin slangi elää historiallisen kovaa muutosta – konkaritutkija arvioi syytSlangisanoja kerätään jälkipolvilleLari on suomen kielen matkasaarnaaja – "Suomi ei ole vaikea kieli, outo tai ruma kieli"