Paikalliset

Virolaisten rakentajien työtavat hämmentävät

Rakennusliitto on arvioinut ulkomaisten rakentajien lukumääräksi Suomessa nyt 20 000-25 000. Eniten tulijoita on Virosta. Määrä lisääntyy nopeasti.

Sauvo Jylhä

– Tässä he käyvät joka päivä. Viikolla ostavat olutta pullon tai pari, mutta perjantaisin joskus enemmän, Kampissa sijaitsevan ruokakaupan myyjä naurahtaa.

Kaksi asiakasta on ihmetellyt myyjälle virolaisia rakennusmiehiä, jotka hakevat lounastunnillaan kaupasta olutta. Myyjän mukaan rakennusmiehet ostavat oluen lisäksi yleensä ruokaa.

Kaupan ympäristössä on käynnissä useita korjausrakennustyömaita, joissa oluelle persot virolaiset ilmeisesti ovat töissä.

Rakentajien etujärjestön Rakennusliiton Uudenmaan aluepäällikkö Vilppu Oikarinen sanoo olevansa tietoinen siitä, että ”virolainen työkulttuuri on hiukan erilainen kuin suomalainen”. Virolaiset eivät ehkä pidä sitä häiritsevänä, että työpäivän aikana otetaan yksi tai kaksi keskikaljaa.

– Alkoholin nauttiminen rakennustyömaalla on kiellettyä ja työnjohdon tulisi siihen puuttua. Puuttuminen on kuitenkin vaikeaa, jos olut nautitaan ruokatunnilla työmaa-alueen ulkopuolella.

Huomiota Helsingissä on herättänyt myös joidenkin virolaisten rakennusmiesten välinpitämätön suhtautuminen työturvallisuuteen.

Pari viikkoa sitten kerääntyi Yliopistonkadun ja Kluuvikadun kulmaan joukko hämmentyneitä katsojia, kun virolaiset kokosivat seinän vierustalle rakennustelineitä.

– Hurjalta näytti. He eivät olleet eristäneet mitään turva-aluetta, vaan vetelivät metallitelineitä ylös ohikulkijoiden keskellä, paikalle osunut kertoo.

– He panivat suuriin ja raskaisiin putkiin köyden kiinni toiseen päähän ja nostivat. Putket heiluivat kaaressa ihmisten päiden yläpuolella. Osa rakentajista puhui samalla kännykkään.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelutarkastaja Raimo Santikko sanoo, ettei halua leimata virolaisia rakennusmiehiä, mutta fakta on, että he ovat alttiimpia työtapaturmille kuin suomalaiset. Virolaisille sattuu haavereita suhteessa enemmän.

– Näyttää siltä, että heidän riskinottokynnyksensä on erilainen. Usein voi olla kyse siitäkin, ettei heitä ole kunnolla perehdytetty työhönsä ja työturvallisuusmääräyksiin.

Moni helsinkiläinen on kiinnittänyt huomiota siihenkin, etteivät kaikki virolaiset hiekkapuhaltajat muista käyttää silmä- ja kasvosuojaimia.

Vaikka virheitä ja varomattomuutta sattuu, on Oikarinen sitä mieltä, että työkulttuuri ja -kuri ovat rakennusalalla parantuneet.

Se, että juuri virolaiset joutuvat huomion kohteeksi, voi johtua heidän ulkomaalaisuudestaan. Ulkomaiset rakennustyömiehet ovat Suomessa verrattain uusi ilmiö.

Rakennusliitto on arvioinut ulkomaisten rakentajien lukumääräksi 20 000–25 000. Eniten tulijoita on Virosta. Määrä lisääntyy nopeasti.

– Alkoholin käyttö on suomalaisilla rakennustyömailla nykyisin vähäistä verrattuna 1970- ja 1980-lukuun. En ole työmaakäynneillä enää huomannut, että alkoholia nautittaisiin – ainakaan isommilla työmailla, joissa työnjohto on aina paikalla, Oikarinen arvioi.

Rakennuksilla havaitsemistaan epäkohdista voi ilmoittaa aluehallintoviraston työsuojelutarkastajille, jotka päivystävät arkipäivisin virka-aikaan. Tarkastajat karauttavat paikalle ja neuvottelevat ongelmista pääurakoitsijan nimeämän työnjohtajan kanssa.

– Ensin annamme suulliset ohjeet, sitten kirjalliset. On erittäin harvinaista, jos urakoitsija kieltäytyy noudattamasta niitä, Santikko toteaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu