Puheenaihe

Toimittaja selvitti Juha Sipilän rikastumisen taustat Seuralle – pitääkö valtion ottaa riskiä yritysten puolesta?

Valtio on auttanut Juha Sipilää rikastumaan.

Johanna Erjonsalo

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) nousu miljonääriksi ja edelleen Suomen vaikutusvaltaisimmaksi ihmiseksi oli paljolti valtiovetoista, arvioi tutkiva toimittaja Jarno Liski Seura-lehteen kirjoittamassa jutussa.

Sipilä on muun muassa käyttänyt valtionyhtiö Rautaruukin lainarahaa yli 30 miljoonaa markkaa ostaakseen Rautaruukilta itselleen enemmistöomistuksen Solitra Oy:stä. Hieman yli vuosi tämän jälkeen Sipilä myi omistuksensa lähes nelinkertaisella hinnalla yhdysvaltalaiselle ADC Telecommunicationsille vuonna 1996.

Tienaamillaan yli sadalla miljoonalla markalla Sipilä ryhtyi sijoittajaksi. Vuonna 1997 Sipilä ja hänen poliittisen uransa tärkeä tukija Kalevi Laurila keräsivät rahaa Ultraprint Oy:lle osakeannilla, jossa Solitran perustaja Lauri Kuokkanen, hänen yhtiönsä Ultracom sekä yhtiön toimitusjohtaja Hannu Valkonen saivat uusia osakkeita 1 000 markan kappalehintaan. Äkkirikastunut Juha Sipilä sekä matkapuhelinteollisuuden tuotantolinjoja valmistaneen JOT-yhtiön pääomistajat Jorma Terentjeff ja Veikko Lesonen saivat osakkeita 2 000 markalla kappale.

Veronmaksajien rahaa sijoittanut pääomasijoitusyhtiö Teknoventure Oy joutui puolestaan maksamaan osakkeista 5 000 markkaa kappaleelta. Näin veronmaksajat omistivat uudesta yhtiöstä vain neljänneksen, mutta siitä maksettu 1,5 miljoonan markan hinta oli yli 60 prosenttia koko kerätystä potista.

Sijoitusmaailmassa tällaista toimintaa kutsutaan epäsymmetriseksi sijoittamiseksi.

Liskin juttu on herättänyt kohtuullisen vilkkaan keskustelun, ja kriitikot ovat kysyneet muun muassa, miksi Liski ei selvittänyt, kuinka paljon työpaikkoja Sipilän hankkeissa on Suomeen synnytetty.

Entinen vasemmistoliiton voimahahmo ja nykyinen Työeläkevakuuttajien etujärjestö Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes kommentoi artikkelia yhteisöpalvelu Twitterissä toivoen, että valtio ryhtyisi tekemään lisää epäsymmetrisiä sijoituksia saadakseen talouden voimakkaampaan kasvuun.

– Juttu oli hieman uuvuttavasti kirjoitettu. Mutta kuviot toistuivat. Ja uusia epäsymmetrisiä sijoituksia toivotaan vieläkin poliitikoilta, Siimes twiittasi.

Yksinkertaistettuna valtiojohtoinen epäsymmetrinen sijoittaminen tarkoittaa, että valtio ostaa osuuksia yksityisistä yrityksistä ylihintaan ja saa näin yrityksen tuotoista pienemmän osuuden kuin muut sijoittajat. Näin valtio ottaa suhteellisesti suuremman osuuden yrityksen riskistä harteilleen kuin muut sijoittajat, mutta sen tuotto-odotus on muita sijoittajia pienempi.

Sen jälkeen kun Sipilä astui pääministerin virkaan valtionyhtiö Fortum sijoitti yli kuusi miljoonaa euroa Chempolis-yhtiöön, josta viisi prosenttia omistaa Sipilän lasten omistama sijoitusyhtiö Fortel Invest. Chempolis on 22-vuotisen olemassaolonsa aikana tehnyt tappiota yhteensä 15 miljoonaa euroa.

Jarno Liski on aiemmin selvittänyt Sipilän tapaa piilottaa omaisuutensa ns kapitalisaatiosopimusten taakse.

Liski työskenteli aiemmin Ylellä, mutta hänen määräaikaista työsopimustaan ei jatkettu hän oltua uutisoimassa Terrafame-kohusta. Kohu johti lopulta kolmen tutkivan toimittajan lähtöön Ylestä ja vaatimuksiin Ylen johdon eroamista.  

Juha Sipilä ei Helsingin Uutisten pyynnöstä huolimatta kommentoinut Liskin juttua.

Tutkiva journalisti paljasti: Näin Sipilä piilottelee omaisuuttaan

Pitääkö valtion olla mukana elinkeinoelämää hyödyttävässä epäsymmetrisessä sijoittamisessa?

Ei
89% (461 ääntä)
Kyllä
11% (57 ääntä)
Ääniä yhteensä: 518

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu