Puheenaihe

Itämeri on kuin aaltoileva roskakori – lilluttaa tonneittain hitaasti hajoavaa muovia

ITÄMERI Jopa 30 prosenttia lumesta kipataan meren huuhdeltavaksi. Seassa on runsaasti mikromuovia ja muuta roskaa.

Kuvituskuva.

Arkisto

Vaikka muovia yritetään kaikkialla vähentää, tuntuu yritys välillä mahdottomalta asiaan perehtyneen tutkijankin mielestä.

Suomen Ympäristökeskuksen mikromuoviasiantuntija Pinja Näkki kertoo, että jokainen suomalainen käyttää vuodessa 55 muovipussia, lähinnä ruokakauppojen ostoskasseja, joita on helppo napata kaupan kassalta.

Muovipussi voi olla myös käymälä.

– Tavoitteena on, että vuoteen 2025 mennessä pusseja käytettäisiin enää vain 40 henkeä kohti.

– Hyvä askel meillä Suomessa on jo se, että pienen muovipussin saa kaupan kassalta vain pyydettäessä. Se laittaa ihmiset ajattelemaan, tarvitseeko pussia oikeasti, Näkki sanoo.

Esimerkiksi Kiinassa ohuet muovipussit ovat olleet kieltolistalla jo vuodesta 2008. Ranskassa kiellettiin viime vuonna muovisten kertakäyttöastioiden käyttö. Toisaalta taas alkeellisissa oloissa kehitysmaissa muovipussi toimii ainoana käyttökelpoisena käymälänä, jonne koko perhe tekee tarpeensa.

Merialueilla kelluu yli 250 000 tonnia muoviroskaa, josta mikromuovit muodostavat jo hiukan yli kymmenen prosenttia. Mikromuovit ovat alle viiden millimetrin kokoisia muovihiukkasia, joita syntyy muovituotteiden haurastuessa.

Osa mikromuoveista on tarkoituksella valmistettuja pieniä muovikappaleita, kuten hygienia- ja kosmetiikkatuotteiden muovipalasia.

Vesistöihin päätynyttä mikromuovia ei voida poistaa eikä niiden alkuperää helposti selvittää.

– Siitä, hajoaako muovi maassa vai vedessä nopeammin, ei ole tarkkaa tutkittua tietoa. Meressä hajoamisen arvellaan olevan hitaampaa, koska happipitoisuus on alhaisempi, sanoo Näkki.

Näkki tutkii muun muassa sitä, miten mikromuovi kertyy saalistajiin ja vaikuttaa koko ekosysteemiin.

Muovin tuotanto kasvaa jatkuvasti. Vuonna 2015 maailmassa tuotettiin muovia 322 miljoonaa tonnia. Tuotannon on ennustettu jopa kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä.

Muovituotteiden yleisyys yhdistettynä niiden pitkäikäisyyteen on tehnyt niistä maailmanlaajuisesti yhden vakavimmista uhkista vesiekosysteemille. Noin 40 prosenttia Euroopan muovin tuotannosta käytetään pakkausteollisuuden tarpeisiin.

Rakennusteollisuus sekä kotitalouksien tarpeet, kuten tekstiilit, huonekalut ja kodinkoneet muodostavat lähes 20 prosenttia eurooppalaisesta muovin tuotannosta. Siitä, kuinka paljon muovin eri käyttökohteissa syntyy mikromuovia, ei ole tarkkaa tietoa.

Puhdas kuin lumi?

Mereen kaadettava lumi voi olla myös muovien reitti vesistöihin. Kaisa Pikkarainen on tutkinut Helsingin yliopiston Pro gradu -tutkimuksessaan sitä, miten lumi toimii roskan reittinä mereen. Jäte- ja hulevesien huolellisemmalla käsittelyllä roskien päätymistä vesitöihin voitaisiin estää.

Kaduilta kerättyä lunta saa edelleen viedä kaupungin lumenvastaanottopaikoille. Lumen on oltava kuitenkin jätteetöntä. Noin 25–30 prosenttia kerätystä lumesta menee mereen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Klikkaa uusin lehti!

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu