Paikalliset

Suomenlinnan ikivanha laivatelakka vilkastui

- Suomenlinnan kuivatelakka on Suomessa ja myös Euroopassa ainutlaatuinen niin kokonsa, ikänsä kuin toimintansakin puolesta. Lisäksi tämä on ruohonjuuritasolta pyöritettyä toimintaa. Telakalla myös vaalitaan käsityön perinnettä, kertoo Mikko Rytsölä.

Else Kyhälä

Yli 250 vuotta vanha Suomenlinnan telakka toimii yhä vireänä Helsingin suosituimpiin kuuluvalla nähtävyyssaarella.

Telakalla kunnostetaan yksityishenkilöiden, yhdistysten ja yritysten omistamia puisia purjejaaloja ja muita museoviraston ylläpitämään perinnelaivarekisteriin kuuluvia aluksia. Myös telakan kaupallinen toiminta on vapun jälkeen vilkastunut uuden yrityksen vuokrattua telakan ulkoaltaan yhdistykseltä.

– Telakan alueet ovat olleet Viaporin Telakka ry:n hallinnassa vuodesta 1987, jolloin yhdistyksemme vuokrasi alueen Suomen valtiolta. On melkoinen saavutus, että telakka yhä vuonna 2011 toimii alusten kunnostus- ja talvehtimispaikkana, kertoo Viaporin Telakka ry:n puheenjohtaja Mikko Rytsölä.

Telakan toiminta uhkasi 1980-luvulla katketa, kun Valmet luopui telakan käytöstä ja siirsi kaupallisen laivanrakennustoimintansa Vuosaareen.

Lisäksi Helsingin lähialueelta telakoita oli hävinnyt yksi toisensa jälkeen, jolloin esimerkiksi monet vanhat jaalat olivat vähällä jäädä ilman kunnostus- ja talvehtimispaikkaa. Jaalat kantoivat merkittävän vastuun Helsingin energiahuollosta 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa, kun ne kuljettivat kaupunkiin polttopuuta sekä rakennusmateriaalia ja veivät pois jätteitä.

Suomalaisten perinnealusten kunnostusta vaaliva yhdistys otti aktiivisen roolin ja ryhtyi neuvottelemaan valtion kanssa Suomenlinnan telakasta.

– Ilman yhdistystämme se olisi merkinnyt telakan loppua. Yksittäisten asiainharrastajien sinnikkyyden ansiota on, että Suomenlinnan telakka on yhä toiminnassa.

Yhdistys on vuokrannut telakan tiloja yksityisyrittäjille, jotka tarjoavat alusten kunnostukseen ja talvisäilytykseen liittyviä kaupallisia palveluja, kuten verstas-, puu- ja metallisepän sekä hitsaajan palveluja.

Yritykset pitävät telakan elävänä.”
Vuokralaisina on tällä hetkellä kolme pienyritystä sekä uusimpana tulokkaana turkulainen Alfons Håkans Oy. Se tarjoaa esimerkiksi merihinauksia ja telakointimahdollisuuksia kaupallisille vesibusseille.

– Pienyrityksiltä saatavilla vuokrilla ei ole yhdistykselle kovin suurta taloudellista merkitystä. Suurempi merkitys on, että yritysten ansiosta telakalla voidaan tarjota palveluja, Rytsölä sanoo.

Yritykset pitävät telakan elävänä ja vireänä.

– Se on vähän kuin elinehto telakalle, että on yrittäjiä, jotka tuovat aktiivista toimintaa. Ainoa vaihtoehto massatelakoiden rinnalla on tällainen pienimuotoisempi telakka. Kysyntää on meille yhä enemmän, kertoo Star-Weldingin yrittäjä Seppo Muukka.

Yrittäjien mukaan telakalla ei rikastu, mutta elantonsa siellä ansaitsee.

– Jos veneiden korjauksia ei ole riittävästi, keskityn uusien veneiden rakentamiseen. Vaikka korjauksiakin olisi meneillään, teen silti uusiakin veneitä, kertoo Veistokaari Oy:n Mikael Holmström.

Onko telakkakulttuuri säilyttämisen arvoista? Ota kantaa!

Suomen vanhin

Telakan rakentaminen alkoi v. 1751.

Toimi alunperin Ruotsi-Suomen saaristolaivaston suojapaikkana.

Telakan sijainti Suomenlinnan merilinnoituksessa, Unescon maailmanperintökohteessa, asettaa rajoituksia.

Toiminta ei saa olla liian teollista, meluisaa tai sotkuista. Hiekkapuhallus on täysin kielletty.

Telakkayhdistyksen toiminta koostuu kolmesta kivijalasta: ulkoaltaan vuokrauksesta yritykselle, isoaltaan telakointipaikkojen vuokraamisesta perinnealusten omistajille sekä veneiden talvisäilytysalueesta.

Viaporin Telakka ry

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu