Asuminen

Jätkäsaaresta voi tulla Helsingin pidetyin kaupunginosa – Kuvat kertovat siihen syyn

JÄTKÄSAARI Uuden kaupunginosan arkkitehtuuri yllättää. Tornitalojakin tulee – ja paljon!

Jätkäsaari ei jätä ketään kylmäksi. Arkkitehtuurissa on väriä, muotoja, oivalluksia ja kerroksia – niin historialtaan kuin korkeudeltaan.

Päivi Tuovinen

Ihmiset jonottavat risteyksessä päästäkseen keskeneräisen kadun yli. Joka puolella on rakennusmiehiä, koneita ja kuorma-autoja.

Jätkäsaaren rakentaminen on pahasti vaiheessa, mutta jokin alueessa tuo hyvän mielen.

Ihan niin kuin olisi ulkomailla. Tanskassa? Hollannissa? Jossain Keski-Euroopan vanhalla teollisuusalueella, jota muutetaan moderniksi kaupunginosaksi?

Ainakaan Jätkäsaari ei näytä perinteiseltä suomalaiselta kaupungilta, missä mikään ei yllätä.

Tuossa talossa on pyöristetyt kulmat. Toinen on pitsibetonia. Kolmannen katolla on mökkimäisiä ulokkeita.

Pääraitin Välimerenkadun ylittää roteva oranssi silta, joka yhdistää tulevan Hyväntoivonpuiston eri osia. Värejä on käytetty taloissakin kiitettävästi.

– Monia täällä asuvia keskeneräisyys ärsyttää suunnattomasti, mutta minua ei. Ajattelen, että olen aitiopaikalla, kun pääsen näkemään miten Helsingin kantakaupunkia rakennetaan.

Näin sanoo neljättä vuotta Jätkäsaaressa asuva Mervi Mäkelä, joka tulee kadulla vastaan miehensä Martin ja pojanpoikansa Kaarlin kanssa.

– Meitä asuu täällä enemmänkin: poikani perhe, siskoni sekä veljen tytär.

Mäkelä ihailee yksityiskohtia, kuten oranssin sillan korostetun paksua kaidetta. Hän odottaa lähistölle talon seinään tulevaa taideteosta.

– Minä tykkään merestä ja laivoista, Kaarl ilmoittaa.

Jätkäsaarelaisessa taidegalleriassa työskentelevä Riikka Kiljunen tuijottaa rakennustyömaata.

– Pidän siitä, että on paljon erilaista, mutta ovatko nuo rakennukset liian lähellä toisiaan, hän miettii.

– Täällä on myös etelämaille tyypillisiä kapeita kujia, mutta täällä ne ovat kylmiä.

Pitsibetonitalosta Kiljunen pitää.

– Ja satama on tosi kiva, sillä se tuo tänne ihmisiä ja sykettä.

Jätkäsaaren kaavoituksen projektipäällikkönä alusta asti toimineella Matti Kaijansinkolla on ollut talojen suunnittelijoille yksi tärkeä ohje.

– Olen sanonut: Kuvittele rakentavasi Bulevardille. Jätkäsaareen tehdään kantakaupunkia eikä asuinlähiötä.

– Nuoremmalle arkkitehtipolvelle tämä on mennyt läpi helpommin kuin vanhemmalle.

Arkkitehtuuri muuttuu Kaijansinkon mukaan koko ajan, ja nuorten arkkitehtien tulo näkyy mukavasti Jätkäsaaressa.

– Esimerkiksi Tuukka Vuoren Hoasin talossa (Atlantinkatu 5) on tiettyä ehdottomuutta.

– Samoin näkyy naisarkkitehtien kädenjälki. Ruoholahdessa ei ole ollenkaan naisten suunnittelemia taloja, mutta Jätkäsaaressa niitä on toistakymmentä.

Alueen suunnitteluun on omaksuttu piirteitä Italiasta ja Tukholmasta.

– Italiasta tulivat kapeat kujat, jotka tuovat tutkitusti suojaisuutta tuuliselle merenrannalle. Södermalmilta on peräisin kohderyhmä eli koulutettu keskiluokka.

Jätkäsaareen on luvassa vielä paljon uutta.

– Korkeaa rakentamista ei ole vielä juuri nähty, mutta alueelle alkaa pian nousta tornitaloja, joita tulee paljon. Kolme niistä on korkeampia kuin Clarion-hotelli.

Kuvat: Päivi Tuovinen

Jätkäsaari numeroina

Valmistuu 2020-luvun lopulla.

18 000 asukkaan kaupunginosa.

6 000 työpaikkaa.

Länsisatama Euroopan vilkkaimpia matkustajasatamia: päivittäin jopa 17 000 laivamatkustajaa.

1 200 hotellihuonetta 2020-luvun loppuun mennessä.

Lähellä keskustaa: rautatieasemalta pyöräillen 8 minuuttia, kävellen 15.

Neljä raitiovaunulinjaa: 6T, 7, 8 ja 9.

Yli 100 hehtaarin laajuinen entinen satama-alue.

Yksi historiallisista rakennuksista on 1970-luvulla varastoksi valmistunut Bunkkeri, joka muutetaan lähivuosina uimahalliksi, liikuntatiloiksi ja noin 300 asunnoksi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Asuminen

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu