Puheenaihe

Älä lohduta kiusattua lasta väärin, neuvoo asiantuntija – "Uhrin ei tarvitse ymmärtää, vaikka kiusaajallakin olisi vaikeaa"

LAPSIPERHEET Kiusatun lapsen ei tarvitse ymmärtää kiusaajan mahdollisia motiiveja.

Viimeiset päivät ennen kesälomaa voivat olla täynnä ahdistusta. Taikasanoja koulun alun helpottamiseksi ei ole, mutta vanhemman on syytä varata aikaa läsnäoloon ja juttelemiseen.

Terhi Marttinen

Koulun alku ahdistaa ja pelottaa. Tuoreessa muistissa voi olla viime lukuvuoden yksinäisyys, kiusaajien virnuilu ja arvostelu.

– Älä välitä, tänä vuonna kaikki on varmasti paremmin, äiti lohduttaa.

Mutta kun Kalle välittää.

– Lohduttelulla tarkoitetaan hyvää, mutta lapsi tarvitsee aikuiselta ennen kaikkea vahvistusta ja vakuutusta, että hän on hyvä ja kelpaava sekä keinoja selviytyä, Mannerheimin Lastensuojeluliiton auttavien puhelinten päällikkö Tatjana Pajamäki sanoo.

Pahinta on Pajamäen mukaan sivuuttaa lapsen kokemus.

– Lapselle ei pidä sanoa, että älä välitä tai kehottaa olemaan piittaamatta esimerkiksi haukkumisesta. Jos kiusaamisen kokemus sivuutetaan, saattaa lapsi kokea, että hän on ilman kunnollista syytä ahdistunut ja tuntee itsensä vielä entistäkin huonommaksi.

Pajamäki neuvoo sen sijaan kuuntelemaan lapsen tunteita, sekä kertomaan lapselle, mitä kaikkia hyviä asioita tässä on. Ei pidä keskittyä pelkästään suoritteisiin, vaan sanoa, että olet ihana ja hyvä juuri sellaisena kuin olet.

– Monelle kiusatuksi tulleelle on tärkeä kuulla, että hän ei ole yksin, Pajamäki sanoo.

– On hyvä myös kertoa, että kuka tahansa voi joutua kiusatuksi, eikä sille ole mitään oikeaa syytä. Syy ei ole sinun vaan kiusaajan.

Toinen tärkeä asia Pajamäen mukaan on muistaa, että vaikka aikuinen ymmärtäisi kiusaajan taustoja, lapsen ei tarvitse.

– Kiusaajalla voi itsellään olla vaikeaa tai luokkaan on voinut kehittyä negatiivinen kulttuuri, joka yllyttää irvailemaan muille. Kiusatun ei kuitenkaan tarvitse ymmärtää näitä syitä, eivätkä nämä syyt koskaan millään tavalla anna hyväksyntää kiusaamiselle. Se lapsenkin on hyvä tietää.

Jo lapsen pelko kiusatuksi tulemisesta on riittävä syy yhteydenottoon."

Pajamäki kehottaa varaamaan arkipäiviin aikaa puhumiselle. Ohimennen huikkaistu Hei, miten koulupäivä meni ei riitä, jos ajatukset ovat jo muualla.

– Pyydä lasta kertomaan omin sanoin, miltä päivä tuntui. Jutustele, mitä kaikkea päivän aikana on tapahtunut ja mitä välitunneilla on touhuttu. Kun lapsi kokee tulevansa aidosti kuulluksi, hän kertoo herkemmin myös ikävistä asioista.

Pajamäki muistuttaa, että koulu on vastuussa turvallisesta oppimisympäristöstä

– Kouluun on hyvä olla yhteydessä äärimmäisen matalalla kynnyksellä. Jo lapsen pelko kiusatuksi tulemisesta on riittävä syy yhteydenottoon. Näin opettaja voi tarkkailla tilannetta herkemmällä korvalla. Varhainen puuttuminen on aina helpompaa kuin jo syntyneiden tilanteiden purkaminen.

Huoli syksyn lähenemisestä on monessa perheessä varsin aito.

– Koulukiusaaminen ja pelko siitä on näkynyt koko kesän ajan MLL:n Lasten ja nuorten puhelimessa. Koulu on lapsille ja nuorille ensisijaisesti sosiaalinen konteksti. Ryhmään kuuluminen ja hyväksytyksi tuleminen ovat mielenterveyden peruspilareita. Kouluaikaisella yksinäisyydellä tai kiusaamisen kokemuksilla voi olla vaikutuksia koko aikuisiälle, Pajamäki sanoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta: 

Näin lapset suhtautuvat itse omaan tai kavereidensa köyhyyteen18.1.2015 20.00
Mokoman Marko Annala salasi koulukiusaamisen jopa isältään – "En uskaltanut puhua ja olin niin väärässä"13.5.2017 20.15
Presidentti haluaa ihmisten kertovan, miten he ovat saaneet kiusaamisen loppumaan14.3.2017 16.22
Opettaja kirjoitti kirjan kiusaamisesta – "Yhteiskunnassa poljetaan heikompia, se heijastuu suoraan koulumaailmaan"14.8.2016 11.10
Poliisi muistuttaa: koulukiusaaminen voi täyttää rikoksen tunnusmerkit – katso esimerkit22.8.2016 10.35

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu