Täällä on Suomen kätketty funkkispääkaupunki –"Ylpeyden aihe ja elämäntapa"

Kaisa Herlevin silmäteränä ja kotina on Keskuskatu 64:ssä sijaitseva "Villa Autero". Vuonna 1939 rakennetun funkkistalon ulkoseinät on entisöity tyylipuhtaan funkkiksen mukaisiksi ja kaunis puutarha kruunaa kaiken.

kai jauhiainen

Kino Pallaksen 800 neliön jykevä funkkistalo on Jouko ja Pirkko Sipiläisen valtakuntaa.

kai jauhiainen

Helsinkiläinen tutkija Kristiina Mäntynen on perehtynyt erityisesti rakennusmestareiden "kansanfunkkikseen" - ja sitä Karjaalta löytyy.

kai jauhiainen

Funkkistalo on Thomas ja Eva Dahlströmille elämäntapa.

kai jauhiainen

Karjaalainen historioitsija Kim Björklund esittelee Karjaan funkkiskirjoja - vasemmalla "Funkis Karjaalla" ja oikealla "Hilding Ekelund Karjaalla".

kai jauhiainen

Karjaa on arkkitehtuurin ystäville aarreaitta vaikka mikään ei olekaan Suomen suurinta tai vanhinta. Karjaan valttina ovat rakennusmestarien piirtämät kansanfunkkistalot, mutta ne on siroteltu pitkin Karjaata hieman kuin kätkien. Niitä on kymmenittäin.

– Noin kymmenen prosenttia Suomen kansanfunkkistaloista on Karjaalla, kertoo helsinkiläinen tutkija Kristiina Mäntynen.

Valtaosa Karjaan funkkistaloista rakennettiin vuosina 1937-1939.

– Olen ihmetellyt ehtivätkö ihmiset Karjaalla silloin tehdä muuta kuin rakentaa. Lama oli loppu, talous oli nousussa ja sodasta ei vielä tiedetty, kertoo Mäntynen.

Funkkistalossa osoitteessa Puistokadulla asuvat Eva ja Thomas Dahlström kuuluvat funkkisfaneihin.

– Funkkistalo on elämäntapa, kiteyttää Thomas Dahlström.

Puistokatu 13 rakennettiin vuonna 1939 rakennusmestari August Hagan piirustusten mukaan. Talolle ovat tyypillisiä kulmaikkunat sekä julkisivuun upotettu portaali, jossa oli aiemmin kaksi sisäänkäyntiä. Dahlströmit ostivat talon vuonna 2005.

Dahlströmit ovat remontoineet talon perusteellisesti. Syytä olikin, sillä taloon tuli vain kylmä vesi ja taloon oli kasautunut remonttipaineita.. Talo on päällystetty julkisivulevyin, mutta itäinen seinusta on alkuperäisessä rapatussa kuosissaan.

– Meillä on haaveena, että kaikki ulkoseinät entisöitäisiin alkuperäiseen asuunsa, mutta se tulee aika kalliiksi, kertoo Thomas Dahlström.

Iso osa Karjaan funkkistaloista edustaa niin kutsuttua kansanfunkkista.

– Suomessa on tutkittu lähinnä arkkitehtien suunnittelemaa funkkista ja tietenkin Alvar Aaltoa. Huomattava osa Suomen funkkistaloista on kuitenkin rakennusmestareiden suunnittelemia. Näin oli Karjaallakin, kertoo tutkija Kristiina Mäntynen.

Esikuvana Karjaan rakennusmestareilla oli Suomen eturivin arkkitehteihin kuulunut Hilding Ekelund. Ekelundilla ei ollut juuria Karjaalla, mutta hän tutustui Kuntaliiton tilaisuudessa Karjaan kauppalanjohtaja Rudolf Erikssoniin. Eriksson palkkasi Ekelundin laatimaan Karjaalle uuden asemakaavan. Ekelund suunnitteli sitten Karjaalle kaikkiaan noin 25 julkista ja yksityistä kohdetta.

– Hilding Ekelund pääsi pienessä mittakaavassa Karjaalla suunnittelemaan kokonaisuutta kuten Carl Ludvig Engel pääsi tekemään suuressa mittakaavassa Helsingissä, kertoo karjaalainen historioitsija Kim Björklund.

Ekelundin aktiivisuus Karjaalla rohkaisi rakennusmestareita. He varmasti tunsivat Ekelundin ja saivat häneltä vaikutteita.

– Sitä ei voi todistaa, mutta erittäin todennäköistä se on, kertoo Björklund.

Karjaan funkkisbuumia vuosina 1937-1939 vauhditti myös paikkakunnan henki.

– Karjaalla oltiin avoimia uusille ajatuksille. Ihmiset uskalsivat lähteä rakennuttamaan funkkistaloja itselleen. Joillain muilla pienillä paikkakunnilla sitä ainoaa funkkistaloa ehkä kauhisteltiin, kertoo Björklund.

Yksi kansanfunkkiksen helmistä sijaitsee osoitteessa Keskuskatu 64. Talon rakennutti Alexandra Holmberg vuonna 1939 rakennusmestari Artur Ekelövin piirustusten mukaan. Kaisa Herlevi osti perheineen talon vuonna 2002. Talossa tehtiin mittava kunnostustyö vuonna 2015. Vuosina 1979-1980 ulkoseiniin asennetut karaattilevyt poistettiin ja vaaleat, sileäksi rapatut ulkoseinät vastaavat nyt funkkistalojen alkuperäistä henkeä ja ihannetta.

– Taloremontti oli kymmenen vuoden haave. Ei tiennyt mitä levyjen alla on, ainahan vanha talo on arvoitus, kertoo Kaisa Herlevi.

– Ei meillä alunperin ollut tarkoitus tulla funkkistalon omistajiksi. Aluksi ihastuimme puutarhaan, nauraa Kaisa Herlevi.

Karjaan liikefunkkistalojen lippulaiva on Bio Pallaksen vuonna 1937 suunniteltu ja vuosina 1938-39 rakennettu massiivinen kiinteistö. Sen suunnitteli rakennusmestari K.J. Ahlskog. 800 neliön kiinteistössä on elokuvateatterin lisäksi neljä asuinhuoneistoa, jotka ovat Jouko ja Pirkko Sipiläisen omassa käytössä.

Tontilla on pitkä perinne elokuvien näyttämisessä. 1920-luvulla Backien suku aloitti mykkäelokuvien näyttämisen vanhemmassa sivurakennuksessa Kino Starissa ja sitten Backit rakennuttivat Kino Pallaksen kiinteistön.

– Olen miettinyt, että varmasti elokuvateatterin pyörittäminen oli ennen sotia hyvä bisnes kun heillä oli varaa rakennuttaa näin iso talo, pohtii Jouko Sipiläinen.

Jouko Sipiläisen vanhemmat Lempi ja Iisakki Sipiläinen olivat perustaneet elokuvateatterin Rajamäelle. Vuonna 1968 he myivät Rajamäen teatterin, ostivat Bio Pallaksen Liisa Backilta ja muuttivat Karjaalle.

Funkkisarkkitehtuuri ei Iisakki Sipiläiselle merkinnyt päätöksessä.

– Isä sanoi, että onpa oudon näköinen talo, mutta hyvin tehty, nauraa Jouko Sipiläinen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Käyttäjän kai.jauhiainen@media.fi kuva
Kai Jauhiainen