Puheenaihe

Lähes sata marokkolaista haki turvapaikkaa Suomesta viime vuonna – Migri kertoo, kenelle paikkoja on myönnetty

Maahanmuuttoviraston päätoimipaikka sijaitsee Panimokadulla Helsingissä.

Ella Kajaste

Suomesta turvapaikkaa hakeneista marokkolaisista vain pieni osa on parin viime vuoden aikana saanut myönteisen päätöksen hakemukseensa.

Maahanmuuttoviraston (Migri) turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo kertoo, että vuoden 2015 alusta tämän vuoden heinäkuun loppuun mennessä päätös on tehty kaikkiaan 294 marokkolaiselle turvapaikanhakijalle.

Päätöksistä 32 eli noin 11 prosenttia on ollut myönteisiä.

– Siinä on mukana turvapaikkoja sekä toissijaisen suojelun tai muulla perusteella myönnettyjä oleskelulupia, Repo kertoo.

Syitä myönteisiin päätöksiin voivat olla esimerkiksi sukupuoleen liittyvän väkivallan tai ihmiskaupan uhka.

– Turvapaikan saaneista suuri osa on ollut nuoria naisia, Repo sanoo.

Suuri osa päätöksistä on siis ollut kielteisiä, rauennut tai ne on jätetty tutkimatta. Raukeamispäätös tehdään, kun henkilö esimerkiksi peruuttaa hakemuksensa tai hän on kadonnut.

– Osa on ollut niin sanottuja Dublin-päätöksiä eli heidän asiaansa ei ole tutkittu Suomessa, vaan heidät on palautettu toiseen valtioon, Repo kertoo.

Myönteisten päätösten pieni osuus kertoo Revon mukaan siitä, että kovin monella Marokosta Suomeen tulleella turvapaikanhakijalla ei ole ollut perusteita turvapaikkaan.

– Marokko on kohtalaisen vakaa valtio. Länsi-Saharan tilanne on tietysti hieman ongelmallinen, sillä siellä on itsenäistymispyrkimyksiä, Repo kertoo.

Viime vuonna Suomesta haki turvapaikkaa 98 marokkolaista."

Esimerkiksi työttömyys voi olla eräs syy sille, että marokkolaisia suuntaa pois Marokosta muun muassa Suomeen.

– Tutkijatkin ovat todenneet, että Marokossa nuorilla on hankala tilanne. Ei ole työtä eikä opiskelua, joten monet lähtevät mielellään pois, Repo toteaa.

Turun perjantaisten puukotusten pääepäilty on 18-vuotias Marokon kansalainen. Poliisin mukaan puukotuksista epäilty nuori mies on tullut Suomeen viime vuonna turvapaikanhakijana.

KRP:n päällikkö Robin Lardot kertoi maanantaina Ylelle, että epäilty on saanut turvapaikkapäätöksen Suomessa. Hänen saamastaan päätöksestä on Lardot'n mukaan kuitenkin valitettu ja prosessi on edelleen kesken.

Vuonna 2015 Suomesta haki Revon mukaan turvapaikkaa 122 marokkolaista. Yksin tulleita alaikäisiä oli tuolloin 18.

Viime vuonna Suomesta haki turvapaikkaa 98 marokkolaista. Yksin tulleita alaikäisiä oli viisi.

Tämän vuoden heinäkuun loppuun mennessä Suomesta oli hakenut turvapaikkaa 27 marokkolaista. Yksin tulleita alaikäisiä oli viisi.

Yksin tulleella alaikäisellä turvapaikanhakijalla Maahanmuuttovirasto tarkoittaa henkilöä, joka kertoo olevansa alle 18-vuotias ja joka saapuu maahan joko täysin yksin tai sellaisen henkilön seurassa, joka ei ole hänen vanhempansa eikä huoltajansa tai jonka huoltajuudesta ei ole riittävää näyttöä.

Revon mukaan alaikäisten turvapaikkaprosessi eroaa täysi-ikäisten prosessista siten, että käräjäoikeus määrää heille edunvalvojan. Heitä ei myöskään laiteta asumaan samoihin tiloihin täysi-ikäisten turvapaikanhakijoiden kanssa.

– Ennen päätöksentekoa vastaanottokeskuksessa olevalta sosiaalityöntekijältä pyydetään myös lausunto alaikäisestä, Repo kertoo.

Näin turvapaikan hakeminen etenee

Henkilö voi hakea turvapaikkaa, jos hänellä on perustellusti aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi kotimaassaan.

Turvapaikkaa ei voi hakea ulkomailta käsin, vaan sitä varten on matkustettava Suomeen.

Kun henkilö saapuu Suomeen, hänen on ilmoitettava mahdollisimman pian rajatarkastusviranomaiselle tai poliisille, että hän haluaa hakea turvapaikkaa.

Turvapaikkahakemuksen vastaanottava viranomainen kirjaa perustiedot ja ottaa sormenjäljet sekä tekee tarvittavat rekisteritarkistukset.

Hakemus siirtyy Maahanmuuttoviraston käsittelyjonoon.

Maahanmuuttovirasto tutkii, voidaanko henkilölle antaa kansainvälistä suojelua tai myöntää oleskelulupa muulla perusteella.

Hakija ohjataan vastaanottokeskukseen asumaan. Hän odottaa siellä kutsua turvapaikkapuhutteluun.

Jos henkilöllä on jo oleskeluoikeus toisessa turvallisessa maassa tai jokin muu maa on vastuussa hakemuksen käsittelystä EU:n vastuunmäärittämisasetuksen perusteella, Suomi ei käsittele hakemusta.

Turvapaikkapuhuttelussa pitää kertoa mahdollisimman tarkkaan syyt, miksi hakee turvapaikkaa. Myös kaikki mahdolliset todisteet kertoman tueksi kannattaa ottaa mukaan.

Maahanmuuttovirasto tutkii, voidaanko hakijalle antaa kansainvälistä suojelua tai myöntää oleskelulupa muulla perusteella.

Jos hakija saa kansainvälistä suojelua, hänelle annetaan oleskelulupakortti.

Jos hakemukseen tehdään kielteinen päätös, päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen.

Jos henkilö saa jäädä Suomeen, hän saa kuntapaikan. Tämä tarkoittaa, että kun joku kunta voi ottaa hänet vastaan, hän saa sieltä asunnon.

Jos henkilö ei saa lupaa jäädä Suomeen, hänen pitää poistua maasta.

Lähde: Maahanmuuttoviraston verkkosivut

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta: 

Rikosprofessori Utriaisen arvio: Tällaisen tuomion puukkoiskun tekijä tulee saamaan21.8.2017 18.10
Turun veitsi-isku: Poliisi vaatii kaikkia pidätettyjä vangittaviksi21.8.2017 12.12
Viranomaiset vahvistavat: Turun puukotuksesta epäilty Saksaan laittomasti jo 201521.8.2017 14.47
Supo: Viranomaiset saivat alkuvuonna vihjeen Turun puukotuksista epäillystä – "Epäilty vaikuttaa radikalisoituneelta ja on kiinnostunut ääriajattelusta"21.8.2017 11.56
Poliisi: Puukottaja saapui Suomeen vuonna 2016 ja haki Suomesta turvapaikkaa19.8.2017 14.15
KRP tutkii puukotuksia terroritekoina – Tekijä Marokon kansalainen, uhreista yksi Italiasta ja kaksi Ruotsista19.8.2017 11.08
Kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen Suomeen jääneille järjestetään tukea – "Paperittomina ihmiset ovat erityisen alttiita hyväksikäytölle"18.8.2017 07.40

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu