Myllypuro onnistui kääntämään "white flightin" monipuoliseksi väestönkasvuksi – kaupunki aloittaa pitkän ajan seurantahankkeen

Asuntokannan monipuolistaminen on vaikuttanut väestörakenteen kehitykseen Myllypurossa.

HKL/Miska Engström

Myllypurossa alkaa kymmenvuotinen seurantahanke. Sen tarkoituksena on kerätä tietoa esimerkiksi rakennetun ympäristön muutoksista, asukkaiden kokemuksista, alueen palvelujen ja elinkeinotoiminnan sekä alueen maineen ja arvostuksen kehittymisestä.

Myllypuro on Helsingissä esimerkki kaupunkiuudistamisen alueesta, jossa on kaupunki on panostanut erityisen paljon sekä rakennetun ympäristön että esimerkiksi palvelujen parantamiseen. Metrolian 6000 opiskelijan kampuksen valmistumisen toivotaan lisäävän vetovoimaa entisestään.

Aina 2000-luvulle saakka jatkunut negatiivinen väestönkasvu johtui erityisesti kantaväestön pienenemisestä.

Väen väheneminen kääntyi väestönkasvuksi 2000-luvun puolivälin jälkeen ja alueelle on muuttanut vuodesta 2007 lähtien poismuuttaneisiin verrattuna enemmän asukkaita.

Enää alueen väestönkasvu ei johdu yksinomaan maahanmuutosta, vaan myös kantaväestön määrä on kääntynyt alueella kasvuun. Tämä johtuu pitkälti Hallainvuoren pientaloalueesta ja ensi vuonna lopullisesti valmistuvasta Puu-Myllypurosta.

Vuoden 2017 alussa Myllypurossa hieman useampi kuin joka viides oli vieraskielinen. Esimerkiksi Kontulassa vieraskielisten osuus on kasvanut huomattavasti nopeammin.

Vuosina 2017–2027 toteutettavan seurannan yhteistyökumppaneina ovat Helsingin kaupungin, Helsingin yliopiston sekä Aalto-yliopiston yhteinen Kaupunkiakatemia-verkosto ja Metropolia Ammattikorkeakoulu.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Käyttäjän Kaisa Paastela kuva
Kaisa Paastela