Puheenaihe

Tutkimustila pyysi lupaa ampua 3 valkoposkihanhea, ei herunut  – Nyt tuhansia lintuja häädetään Viikin pelloilta koirien avulla

ELÄIMET Valtti-koira on keväästä alkaen toiminut valkoposkihanhien karkottajana Helsingin yliopiston opetus- ja tutkimuspelloilla Viikissä. Yliopisto turvautui koiriin, koska kaikki muut keinot on jo kokeiltu.

Valtti juoksee parhaimmillaan yhdellä karkotuskerralla jopa kymmenisen kilometriä hälyyttäessään hanhia ilmaan.

Päivi Tuovinen

Paimenkoira Valtti, 2, odottaa malttamattomana lupaa omistajaltaan Terhi Multamäeltä päästäkseen pinkaisemaan Viikin opetus- ja tutkimustilan pelloille.

– Hanhet, perään! Multamäki komentaa.

Valtti juoksee pellolla olevaa valkoposkihanhilaumaa kohti. Hetken tunnelma on kuin Hitchcockin Linnuissa, kun ilmaan pyrähtänyt parvi täyttää uhkaavasti taivaan.

– Eräs lintubongari arvioi, että hanhia olisi ollut parhaimmillaan täällä jopa 3 000.

Multamäki käy Valtin kanssa karkottamassa hanhia Viikissä lähes päivittäin ja laskee koiran ”ylösajojen” sekä samalla ilmaan nousevien lintujen määrää seuratakseen, onko koiran työstä ollut hyötyä.

Yhtenä vuonna tutkimus meni lähes kokonaan pilalle."

Valtti on ajanut hanhia pois Helsingin yliopiston tutkimuskäytössä olevilta pelloilta maaliskuusta alkaen. Koira alkaa olla keinoista viimeisin.

– Hanhien karkottamiseen on kokeiltu jo lähes kaikki käytettävissä olevat keinot. Alamme kallistua sille kannalle, että meidän on vain opittava elämään niiden kanssa, sanoo johtaja Tapani Jokiniemi vuosia jatkuneesta ongelmasta.

Tänä vuonna ensimmäiset hanhet ilmestyivät pelloille jo maaliskuussa. Linnut parveilevat pelloilla koko kesän ja poistuvat sieltä vasta syysmuuton aikoihin syys-lokakuussa. 

Tähän aikaan vuodesta hanhet viihtyvät pääasiassa nurmipelloilla. Puinnin jälkeen ne siirtyvät viljapeltojen sängille.

Linnut aiheuttavat ongelmia syömällä lehmille tarkoitettua ruohoa ja tutkimussatoa sekä aiheuttaen ulosteellaan hygieniariskin.

Lintunongelmaa on yritetty torjua jo vuosia ja kaikin keinoin. Lintujen häätämiseksi on kokeiltu laser- ja äänikarkottimiakin huonoin tuloksin.

Vuonna 2013 Jokiniemen edeltäjä haki Uudenmaan ely-keskukselta lupaa kolmen valkoposkihanhen ampumiseen, jotta rauhoitetut hanhet oppisivat karttamaan ihmistä. Ely-keskus eväsi luvan. Tutkimustila valitti päätöksestä hallinto-oikeuteen, joka puolestaan myöntyi luvalle, mutta korkeimmassa hallinto-oikeudessa päätös kumottiin.

Linnuista on koitunut erityisesti taloudellista haittaa, mutta myös mieliharmia.

– Yhtenä vuonna tutkimus meni lähes kokonaan pilalle. Epäonnistuneen tutkimuksen arvoa on ollut vaikea edes määritellä, toteaa Jokiniemi.

Yliopisto on saanut joinain vuosina satovahinkokorvauksia, mutta ne eivät kata aiheutuneita vahinkoja, eikä katteettomasta työstä aiheutuneesta harmista puhumattaakaan. Vahinkojen arvo on varovaisenkin arvion mukaan ollut vuosittain tuhansia euroja.

Viikin opetus- ja tutkimustila on kertonut hanhien aiheuttamista vahingoista säännöllisesti omilla Facebook-sivuillaan.

Mudi-rotuinen Valtti on tällä hetkellä yksi kolmesta Viikin pelloilla hanhia karkottavasta paimenkoirasta.

– Tehokkainta on se, jos voimme tulla pellolle yhdessä ja olemaan sen eri päissä samaan aikaan. Hanhet lähtevät merelle, kun niillä ei ole pellolla laskeutumispaikkoja.

Työ on vapaaehtoista, eikä siitä makseta korvausta.

Valtti osaa myös paimentaa lampaita. Se on koulutettu myös etsimään kadonneita ihmisiä.

Idea koirien käyttämiseen karkotteena tuli yliopistolle viime syksynä lähellä peltoja asuvalta Multamäeltä, joka oli kuullut, että koiria on käytetty hanhien karkottamiseen onnistuneesti muun muassa ulkomaisilla lentokentillä ja puistoissa.

– Olemme olleet kovin kiitollisia. Me saamme apua ja he saavat juoksuttaa koiriaan, Jokiniemi sanoo.

Yhdellä karkotuskerralla Valtti juoksee parhaimmillaan jopa kymmenkunta kilometriä.

Multamäen mukaan hanhien määrä on vähentynyt aikaisemmista vuosista.

– Kävimme heti ensimmäisten muuttohanhien saavuttua häätämässä niitä, jolloin ne pysyivät kuukauden poissa. Viikintien pohjoispuoli ja Hakalantien länsipuoli ovat säästynyt hanhivahingoilta toistaiseksi täysin. Aikaisempina vuosina hanhet ovat olleet joka paikassa.

Haasteena on edelleen ollut yliopiston navetan puoleiset nurmipellot, koska säilörehua korjataan usean kerran kesässä ja peltotyöt houkuttelevat hanhia paikalle.

– Välillä ne on saatu pysymään sieltä pois jopa parikin viikkoa. Nyt hanhet kokoontuvat pellolle syysmuuttoon ja niitä on taas valtavasti, Multamäki kertoo ennen syys–lokakuussa koittavaa muuttoa.

Linnuista suuret vahingot

Viikin opetus- ja tutkimustilan pelloilla olevaa hanhiongelmaa on maaliskuusta asti ratkottu koirien avulla.

Koirien tehtävänä on karkottaa valkoposkihanhet pellolta.

Koirat eivät ota koiria kiinni, vaan hätyyttävät ne ilmaan.

Toiminta on luvanvaraista. Luvan myöntää Uudenmaan ely-keskus.

Linnut aiheuttavat pelloilla harmia syömällä opetus- ja tutkimuskäyttöön kasvatettua satoa sekä ulostamalla pellolle.

Lintuja on tutkimustilan pelloilla pahimmillaan noin yli 3 000.

Valkoposkihanhi on rauhoitettu.

 

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta: 

Valkoposkihanhien rivit harventuneet Helsingissä ja osassa Espoota – taustalla oudot joukkokuolemat2.8.2017 20.50
Video: Valkoposkihanhet valtasivat autotien Helsingissä – "Ne lämmittelevät"26.6.2017 13.00
Jättisumma korvauksiin: valkoposkihanhet tekivät mittavia tuhoja 4.1.2017 12.09
Onko ajan tasalla? – Valkoposkihanhien tiukka EU-suoja perua 1970-luvulta18.9.2016 09.30

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu