Puheenaihe

Sijoitetaanko Isis-taistelija lähiöyksiöön "ohituskaistan" kautta? – Helsingin kaupunki haraa sisäministeriötä vastaan

TURVALLISUUS   Sisäministeriön kehittämispäällikkö arvostelee Helsingin entistä pormestaria nihkeästä suhtautumisesta Syyriaan ja Irakiin lähteneiden taistelijoiden ja heidän läheistensä tukemisesta erityispalveluilla. Ministeriöstä kiistetään, että kyse olisi "ohituskaistasta".

Arkisto

Pääkaupunkiseudulla kohistaan nyt sisäministeriön suunnitelmasta sijoittaa Syyrian ja Irakin sotatoimialueilta Suomeen palaavia henkilöitä keskelle tavallisia asuinalueita.

Palaajien joukossa on muun muassa rikoksiin syyllistyneitä Isis-sotilaita.

Osaa politikoista on kuohuttanut etenkin se, että ministeriö haluaa sotatoimialueilta palaavien pääsevän muun muassa vuokra-asuntojonojen ohitse ennen tavallisia suomalaisia.

Palaajille halutaan antaa myös erilaisia tukipalveluita, jotta nämä integroituisivat yhteiskuntaan helpommin.

Vaikka sisäministeriö myöntää itsekin, että nyt kaavailtu "ohituskaista" saattaa on kansalaisten oikeustajun kannalta ongelmallinen, ministeriö kuitenkin haluaa toteuttaa kyseisen suunnitelman.

– Taistelualueelta palaavan yhteiskuntaan integroitumisen kannalta on keskeistä saada kuntoon hänen elämäänsä liittyvät perusasiat, kuten asunto ja toimeentulo, ministeriön ehdotuksessa muistutetaan.

Helsingin entinen pormestari Jussi Pajunen ei lämmennyt keväällä ministeriön esittämälle ajatukselle, vaikka hänen mukaansa Isis-taistelijoiden sodasta johtuvat seuraukset ja traumat ovatkin äärimmäisen vakava asia. 

– Koska nämä väkivallasta ja traumasta johtuvat oireet koskettavat myös laajaa turvanpaikanhakijajoukkoa ja heidän perheitään, heidät voidaan kaikki katsoa tavalla tai toisella taistelualueilta tulleina, Pajunen muistuttaa kaupungin antamassa lausunnossa.

– Näin ollen kaupunki ei näe tarkoituksenmukaisena nostaa pientä ryhmää esiin. Toimimme näiden Isis-taistelijoiden peruspalveluiden kanssa siten, kun toimimme myös muiden sodasta tai väkivallasta traumatisoituneiden aikuisten ja lasten kanssa.

Sisäministeriön poliisiosaston kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen kiistää, että kyse olisi epätasa-arvoisesta "ohituskaistasta".

– Pitää muistaa, että sotatoimialueelta palaajia on hyvin monenlaisia. Sisäministeriö huolehtii rikoksiin syyllistyneistä Isis-sotilaista, mutta muiden palaajien on syytä saada tasavertaisesti kunnallisia palveluita, Mankkinen muistuttaa.

Jos tulijaa epäillään rikoksesta, poliisi käynnistää aina normaalin rikostutkinnan. Teon vakavuudesta riippuen epäilty voidaan vangita tutkinnan ajaksi. Rikoksen tekijää rangaistaan Suomen lakien mukaan, olipa hänen taustansa mikä tahansa.

– Mitä taas niin sanottuun "ohituskaistaan" tulee, en ymmärrä, voiko esimerkiksi Syyrian sodan vuoksi traumatisoitunutta viisivuotiasta pitää automaattisesti tällaisella kaistalla kulkevana, sillä palvelutarve tutkitaan aina yksilökohtaisesti, riippumatta hänen taustastaan.

Mankkinen myös ihmettelee Helsingin kaupungin nihkeyttä ministeriön kotoutumissuunnitelmalle. Hänen mukaansa kaikki muut suurkaupungit ovat näyttäneet hankkeelle vihreää valoa. 

Lausunnon ministeriön ehdotukseen on antanut muun muassa Vantaa. Lausunnossaan Vantaa pitää ministeriön väläyttämään "ohituskaistaa" ongelmallisena, mutta toteaa, että sota-alueilta palaajien ryhmä "jää kokonaan vaille tarvitsemiaan palveluja, mikäli 'ohituskaistaa' ei kehitetä.

Vantaan kaupunginjohtajan Kari Nenosen allekirjoittamassa lausunnossa korostettiin, että sosiaalialan ammattilaiset tarvitsevat lisäkoulutusta. Vantaalla pidettiin myös hyvänä, että vaaralliseksi katsottujen henkiöiden paluu Suomeen voitaisiin estää.

Vantaan lausuntoa on arvostellut kansanedustaja Mika Niikko (ps.), jonka mukaan Vantaa tulee asettaneeksi sota-alueille matkustaneet muiden avun tarpeessa olevien edelle. Vantaan  kaupungin perhepalvelujen johtaja Anna Cantell-Forsbom kiisti Niikon tulkinnan Vantaan Sanomissa.

Ainakin 80 lähtenyt sotatoimialueille

Viranmaisten arvion mukaan ainakin 80 ihmistä on matkustanut Suomesta Irakin ja Syyrian sotatoimialueille. Osa on osallistunut taisteluihin, mutta joukossa on myös muun muassa perheenjäseniä.

Noin 20 ihmisen on kerrottu palanneet Suomeen.

Viranomaisten mukaan lähtijöitä on voinut olla enemmänkin.

Suomesta on arvioitu lähteneen väkilukuun nähden suhteessa enemmän taisteilijoita kuin mistään muusta länsimaasta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu