Puheenaihe

Hätäpainikkeet halutaan kouluihin Turussa – Helsinki ei näe tarvetta

TURVALLISUUS Helsinkiläiskouluissa on käytössä turvajärjestelmiä, mutta hätäpainikkeisiin ei katsota olevan tarvetta.

Suutarilan ala-asteen koulun rehtorin Kari Töyrylän liivin rintapielessä ja selässä lukee tikkukirjaimilla REHTORI. – Arjen turvallisuus on tärkein tekijä pienille lapsille. Tiedot, taito, tahto ja tunne. Ne kaikki pitää olla kunnossa.

Johanna Erjonsalo

Turussä jätettiin viikon alussa aloite hätäpainikkeiden asentamisesta kouluihin.

Helsinkiläisiin peruskouluihin hätäpainikkeita ei ole harkittu.

– Meillä ei ole noussut esille niihin tarvetta. Kouluilla on turvallisuusohjeet, jotka päivitetään tarpeen mukaan. Olemme myös kouluttaneet rehtorit vaara- ja uhkatilanteisiin, kertoo perusopetusjohtaja Outi Salo.

Erilaisia turvallisuusjärjestelmiä kouluissa kuitenkin on.

– Kouluissa on muun muassa valvontakameroita ja lukitusjärjestelmiä. Teemme tiivistä yhteistyötä poliisin kanssa ja pystymme myös ennakoimaan tilanteita, Salo jatkaa.

Turvallisuuteen liittyvät kysymykset ovat arkaluontoisia, eikä yksityiskohtaisia tietoja koulujen käytössä olevista keinoista ja järjestelmistä voi antaa.

Turvajärjestelmiä hankitaan kouluihin tapauskohtaisesti, tehtyjen riskienarviointien perusteella.

– Emme halua tehdä kouluista kuitenkaan mitään bunkkereita. Suomi on avoin yhteiskunta ja avoimuuteen pyritään. Turvallisuus perustuu siihen, että ihmiset osaavat toimia oikein tietyissä tilanteissa. Se on tärkein asia erilaisten järjestelmien sijaan, kertoo kasvatuksen ja koulutuksen toimialan turvallisuuspäällikkö Jukka-Pekka Sorjonen.

Turvallisuuteen liittyvien uhkailmoitusten määrä on helsinkiläisissä peruskouluissa viime vuosina kasvanut.

– Ilmoitusten määrät ovat nousseet vuosittain. Määristä ei kuitenkaan voida suoraan päätellä, että uhka- ja vaaratilanteet olisivat lisääntyneet. Turvallisuustietoisuuden lisääntyessä myös ilmoituskynnys on madaltunut, Sorjonen toteaa.

Koulun ulkopuolelta tulevat uhkatilanteet ovat erittäin harvinaisia. Suurin osa tilanteista liittyy koulun sisäisiin uhkatilanteisiin. Tällaisia tapauksia on aikaisempaa enemmän.

– Koulujen sisäiset vaaratilanteet ovat jonkin verran kasvaneet, sanoo Salo.

Salo arvioi, että helsinkiläisissä peruskouluissa on vuosittain satoja sisäisiä uhkatilanteita.

– Kaikissa kouluissa niitä on jonkun verran. Opettajien ilmoitusherkkyys tosin vaihtelee ja se, kuinka paljon saamme niistä tietoa.

Uhkatilanteiden välttämiseksi joitain oppilaita saatetaan siirtää esimerkiksi pienempiin opetusryhmiin.

Helsinkiläisissä peruskouluissa on 36 000 oppilasta.

Suutarilan ala-asteen koulussa ovia ei lukita koulupäivien aikana, kuten monissa uudemmissa kouluissa, joissa sähkölukot sulkevat ovet usein oppituntien ajaksi.

Suutarilassa koulun kanssa samassa rakennuksessa toimii muitakin toimijoita, kuten päiväkoti, nuorisotalo, kirjasto ja hammashoitola.

– Se tarkoittaa, että meidän täytyy kiinnittää kulunvalvontaan erityistä huomiota. Aina kun näemme koulussa vieraita ihmisiä kysymme, voimmeko auttaa ja kontrolloimme näin ihmisten liikkumista, kertoo rehtori Kari Töyrylä, joka on mukana myös peruskoulujen turvallisuustyöryhmässä.

Töyrylä ei innostu hätäpainikkeista, mutta ei ole niitä vastaankaan.

– Meillä on poliisin kanssa hyvä yhteistyö. Koulut on priorisoitu ykkösluokkaan eli meillä on hetkessä poliisin turva ja tuki, jos tarvetta on.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu