Puheenaihe

Tuhosivatko kemikaalit suomalaisten miesten sperman? Ainutlaatuinen tutkimus alkaa

LAPSETTOMUUS Isän korkeampi ikä vaikeuttaa lapsensaantia etenkin nuoremmilla naisilla. Turussa tutkitaan nyt ensi kertaa, miten kemikaalialtistus vaikuttaa nuorten miesten spermaan.

Turun yliopiston fysiologian professori Jorma Toppari tutkii ryhmineen kemikaalialtistuksen vaikutusta miesten siittiöihin.

Tomi Kangasniemi

Naisten oikea ensisynnytysikä on kestopuheenaihe. Koska todennäköisyys tulla raskaaksi heikkenee iän karttuessa, muistutetaan jatkuvasti siitä, että lapsia pitäisi hankkia aikaisemmin.

Myös hedelmällisyysongelmissa katse kohdistuu helposti naiseen, vaikka syy voi olla yhtä lailla miehessä.

– Karkeasti arvioiden syy hedelmättömyyteen löytyy kolmasosassa tapauksista naisesta, kolmasosassa miehestä ja kolmasosassa molemmista, Turun yliopiston fysiologian professori Jorma Toppari sanoo.

Miksi hedelmällisyysongelmia ratkottaessa painopiste sitten on naisissa? Topparin mukaan naisten taudit ja synnytysoppi on oma erikoisalansa, jolla on pitkä perinne. Miehistä johtuvaa hedelmättömyyttä taas on alettu laajasti tutkia vasta 1970-luvulla.

Andrologia, joka erikoistuu miesten sukupuolielinten ongelmien ja urologisten sairauksien hoitoon, on alana yhä varsin tuntematon.

– Esimerkiksi Saksassa miesten hedelmättömyyttä tutkineet ovat olleet perinteisesti ihotauti- tai sisätautilääkäreitä sekä urologeja, mutta ei gynekologeja. Suomessa puolestaan muutamat gynekologit ovat huolehtineet myös andrologiasta. Mutta vaikka gynekologeja on paljon, monin paikoin andrologiaan perehtyneitä ei ole lainkaan. Pohjoismaissa andrologian tilanne on kuitenkin selvästi parempi kuin monessa muussa maassa.

Ikä vaikuttaa hedelmöityshoidoissa varhaisen keskenmenon riskiin. Siinäkin huomio kiinnittyy naiseen, sillä naiselle ikä on kriittisempi tekijä.

– Kun koeputkihedelmöitys tuli käyttöön, syntyi kuva, että sillä keinolla saa lapsen vaikka kuinka vanhana. Jos nainen on 45 vuotta täyttänyt, hänen on hyvin vaikea saada lasta enää millään keinoin. Sen sijaan 35–45-vuotiaalla hedelmällisyys heikkenee nopeasti iän myötä, mutta lapsensaanti voi onnistua hyvin ihan luonnostaan, Toppari muistuttaa.

Isänkin iällä on merkittävä vaikutus koeputkihedelmöityksen onnistumiseen. Brittilehti Guardian kertoi heinäkuussa amerikkalaistutkimuksesta, jossa todettiin, että isän iällä on merkitystä etenkin kun nainen on nuorempi.

Alle 30-vuotiailla naisilla, joilla oli 30–35-vuotias kumppani, oli 73 prosentin mahdollisuus synnyttää elävä lapsi. Kun isä oli ikäluokassa 40–42, putosi onnistumisprosentti 46:een.

Mikäli nainen taas oli iältään 40–42, ei isän iällä ollut merkitystä.

Turkulaismiesten siittiöiden määrä ei enää juuri poikkea tanskalaisista."

Puhe synnytysiän aikaistamisesta ei siis ole turhaa. Yhteiskunnallisesta vinkkelistä se toisi myös säästöjä, sillä hedelmöityshoidot ovat kalliita.

– Onnistumisprosentti on alle 20 prosenttia hoitokiertoa kohden. Jokainen hoitokierros tuo lisäkustannuksia ja on myös naiselle suuri rasitus, Toppari muistuttaa.

Nykyisin yli viisi prosenttia lapsista saa alkunsa hedelmöityshoitojen avulla. Eli jokaisessa koululuokassa on todennäköisesti jo yksi tällainen oppilas.

Sperma heikkenee – kemikaaleja tutkitaan

Suomalaismiesten sperman laatu on aikoinaan ollut maailman valiota. Viime vuosina se on laskenut muiden Länsi-Euroopan maiden tasolle.

Jorma Topparin ryhmän tutkimuksissa on havaittu, että nuorten turkulaismiesten siittiöiden määrä ei enää juuri poikkea tanskalaisista.

Yksi tekijä, joka voisi selittää sperman laadun heikkenemistä, on kemikaalialtistus. Tätä päästään nyt tutkimaan Turussa.

– Tänä syksynä toivomme saavamme tutkimuksiin niitä turkulaismiehiä, joita tutkittiin vastasyntyneinä vuosina 1997­–2001. Näin voidaan ensimmäistä kertaa suoraan katsoa kemikaalialtistuksen yhteyttä siemennesteen laatuun, Toppari kertoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu