Ruoka

Kasvissyönnin grand old lady Margit Kojo: "Kasvisruoka ja lihaton ruoka ovat kaksi täysin eri asiaa"

RUOKA Kasvisruokailun eduista vuodesta 1980 lähtien luennoinut asiantuntija arvostaa eniten suomalaisia juureksia, kasviksia, palkotuotteita ja täysjyväviljaa.

Margit Kojo jatkaa työtään kasvisruuan puolestapuhujana, vaikka eläkeikä tuli ja meni vuosia sitten. - Jaksan erinomaisen hyvin, koska elän niin kuin opetan. Syön terveellisesti ja liikun paljon, Kojo kertoo.

Crista Lassfolk-Feodoroff

Kun konsultoiva keittiöpäällikkö ja ravitsemusalan asiantuntija Margit Kojo aloitti työnsä kasvissyönnin sanansaattajana vuonna 1980, oli vastaanotto usein suorastaan epäluuloinen.

Tänä päivänä kasvisruokailu on jo arkipäiväistynyt, mutta asiantuntija näkee edelleen asenteissa ja tiedoissa parantamisen varaa.

Ensinnäkin Margit Kojo tekisi selvän pesäeron kasvisruokailun ja lihattoman ruokailun välillä. Hänelle kasvisruoka tarkoittaa ainoastaan kasvikunnan tuotteista tehtyä ravintoa, ei ruokaa, josta on vain jätetty liha pois.

Hän painottaa, että lihattomuus ei suinkaan tarkoita terveellistä ruokavaliota, vaan jopa päinvastoin. Usein käy niin, että lihattomuuden pelätään jättävän syöjän nälkäiseksi, joten "puutetta" korvataan yliampuvilla määrillä kermaa ja juustoa, eli kovia rasvoja.

Ruuan kuitupitoisuus ja proteiinien määrä ovat olemattoman vähäisiä, jos ruuan ravintoarvoihin ei osata kiinnittää huomiota.

Kotimaisia kasviksia, juureksia, palkotuotteita ja täysjyväviljaa.

Margit Kojolle ainoa oikea kasvisruokavalio on vegaaninen ja ravintorikas.

– Tietämättömyys ja osaamattomuus on valitettavan yleistä. Yksinkertaisesti ei osata tehdä ravintosisällöltään laadukasta kasvisruokaa, joka on myös maistuvaa, kasvisruokailun grand old lady sanoo.

– Jos kasvisruoka on ylikypsennettyä mössöä, niin en minäkään halua sitä syödä.

Tilanne on kuitenkin kaukana toivottomasta: nuorten tietämys ravinnon ympäristövaikutuksista ja etiikasta on aivan toinen kuin vanhempien sukupolvien.

Margit Kojo uskoo, että nuoret osaavat vaatia hyvää kasvisruokaa, mikä johtaa hiljalleen asennemuutokseen niin kodeissa kuin ammattikeittiöissäkin.

– Raaka-aineet nousevat keskiöön. Halutaan syödä raikasta ja puhdasta ruokaa: kotimaisia kasviksia, juureksia, palkotuotteita ja täysjyväviljaa, joiden omaa makua osataan arvostaa, Kojo sanoo.

– Kasvisruoka on parhaimmillaan hyvin selkeää, vain 3–4 raaka-ainetta ja mausteena lähinnä yrttejä.

Vegaaniruoka on neljänneksen lihatuotteita edullisempaa.

Yksi yleisimmistä kasvisruokaan liittyvistä harhaluuloista on Margit Kojon kokemuksen mukaan sen hintavuus. Hän kertoo laskeneensa, että vegaaninen kouluruoka on hyvin suunniteltuna ja toteutettuna neljänneksen lihatuotteita edullisempaa. Sama pätee kotikeittiöihin.

– Kun syö sesonkien mukaan ja käyttää kotimaisia juureksia, joiden upeutta en voi riittävästi korostaa, niin kyllä se näkyy sitten kukkarossa, Kojo sanoo.

– Suomi on juuresmaa, mutta omia raaka-aineita käytetään luvattoman vähän. Esimerkiksi kyssäkaali, palsternakka, punajuuri ja kaali-kasvimme ansaitsisivat paljon suuremman roolin.

Hän nostaa esiin myös kotimaiset vaihtoehdot kasviproteiineille, joiden määrä jää helposti liian vähälle.

Margit Kojo esittää ratkaisuksi kotimaisia kasviproteiineja, kuten härkäpapua, kvinoaa ja hernettä.

Samaa viestiä hän vie ahkerasti ruoka-alan ammattilaisille, joita hän kiertää kouluttamassa ympäri Suomen.

Kotimaisista raaka-aineista voidaan valmistaa täysipainoista kasvisruokaa edullisesti suurkeittiöissä. Niiden henkilöstön osaamisella on suuri merkitys, koska valtaosa suomalaisista syö ainakin yhden aterian päivässä kodin ulkopuolella.

– Kasviskunnan raaka-aineiden tuntemus on täysipainoisen kasvisruoan valmistuksen perusta.

Lihaton lokakuu on täällä taas

Lihaton lokakuu on ensimmäisen kerran lokakuussa 2013 ja sittemmin vuosittain järjestetty kampanja, joka kannustaa ihmisiä lopettamaan kuukauden ajaksi lihansyönnin tai vähentämään sitä merkittävästi.

Lihaton lokakuu sai alkunsa, kun Docventures-televisio-ohjelman studiovieras Leo Stranius haastoi toimittaja Riku Rantalan kuukauden lihattomaan ruokavalioon.

Eläinsuojeluliitto Animalia myönsi Docventuresin Riku Rantalalle ja Tuomas Milonoffille Pro Animalia -palkinnon Lihaton lokakuu -kampanjan aloittamisesta. Järjestö kiitti Rantalaa ja Milonoffia siitä, että he olivat herättäneet keskustelua eläinten tehotuotannosta. Animalian mukaan kampanja oli saanut monet miettimään suhdettaan eläintuotantoon sekä tutustumaan kasvisperäisiin ruokavaihtoehtoihin.

Suomalainen syö keskimäärin yli 200 grammaa lihaa päivässä, kun suositusten mukaan lihaa tulisi syödä korkeintaan 300 grammaa viikossa.

Ensimmäisen Lihattoman lokakuun osallistujien resepteistä koottiin reseptikirja, joka tuotettiin mesenaatti.me-yhteisörahoituksen avulla.

Nykyään Lihaton lokakuu -kampanja näkyy myös monissa ravintoloissa ja ammattikeittiöissä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Ruoka

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu