Syystulvat nyt todellinen uhka Etelä-Suomessa – "Viikonloppuna voi tulla suurempikin tulva"

Sadevesiviemärit ovat kovilla. Runsaiden sateiden aiheuttama syystulva näkyy etenkin pelloilla, jokien ja järvien vedenpinnan nousussa. Arkistokuva.

ari peltonen

Lokakuun alun runsaat sateet ovat nostaneet järvien ja jokien vedenpintoja jo tulvalukemiin.

Useissa vesistöissä vedenpinnat ovat saavuttaneet kuluvan vuoden tulvahuipun.

Varsinaiset rankkasateet ovat jääneet vähemmälle. Näin ollen viemärit, purot ja joet ovat ehtineet purkaa vesiä eteenpäin ja pahemmilta tulvavahingoilta on vältytty.

Harmia on kuitenkin koitunut Uudellamaalla ainakin kevyenliikenteenväylien käyttäjille, kun tulvavesi on katkaissut alavimpia reittejä.

Pelloille noussut vesi haittaa viljelijöitä, jos satoa jäi korjaamatta.

– Vesi nousee nyt alaville pelloille, järvien pinnat nousevat ja joet ovat aivan täynnä, kommentoi Suomen ympäristökeskuksen johtava hydrologi Bertel Vehviläinen .

Tulvimiselle on nyt kaikki edellytykset, kun maa on litimärkää ja reagoi sateisiin nopeasti.

Uudellamaalla on varauduttu viime vuosina tulvariskeihin. Tulvasuojauksia on rakennettu mm. Helsingin Oulunkylän siirtolapuutarhan alueella sekä Vantaan Pirttirannassa.

Useaan otteeseen tulvasta kärsinyttä Valtatie 1:tä ollaan parhaillaan korottamassa Espoon Kirkkojärven kohdalla.

Joet ovat täynnä."

Joet ja järvet ovat jo samassa korkeudessa tai jopa ylikin, kuin yleensä keväisin.

– Sateita on vielä lisää tulossa, viikonlopullekin. Ne voivat olla isompiakin kuin on ennustettu. Silloin voit tulla suurempi tulva, Vehviläinen ennakoi.

Joista esimerkiksi Loimijoki ja Lepsämänjoki ovat nyt viittä vaille tulvakorkeudessa,eli vesi on nousemassa pelloille.

– Loimijoen pinta on noussut kahden päivän sisällä jo metrin. Sitä ennen joen pinta oli jo noussut 60 senttiä, eli viikon aikana nousua on puolisentoista metriä.

– Koko rannikolla itärajalta Turkuun saakka joet tulvivat tällä hetkellä. Ne pysyvät melkein uomissaan, mutta paikka paikoin nousevat pelloille.

Varsinais-Suomen tulvahuiput jäävät kuitenkin selvästi etelärannikkoa vaatimattomammiksi, ennustaa Suomen ympäristökeskus.

Pienemmät purot ja ojat tulvivat runsaimman sateen alueella etelä- ja mahdollisesti lounaisrannikolla.

 

Järvien pinta nousee viiveellä.

Vedet kulkeutuvat jokien kautta järviin, joten järvien veden pinnat nousevat viiveellä.

Bertel Vehviläinen ennakoi, että luonnontilaisten järvien pinnat nousevat normikevättulvan korkeuteen. Järviveden keskilämpötila on 10 asteen tietämillä.

Summajoen Enäjärven veden pinta Kaakkois-Suomessa on korkeammalla kuin koko vuonna.

Lohjanjärven pinta on nousussa, samoin Tampereen järvien, kun niiden pinnat ovat olleet melko alhaalla.

Itä-Suomessa luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat paikoin yli puoli metriä ajankohdan keskitason yläpuolella.

Esimerkiksi Pielisen ja Kallaveden koko syksyn ajan selvästi tavallista korkeammalla tasolla.

Saimaan vedenkorkeuden ennustetaan nousevan koko loppusyksyn ajan yläpuolisista järvistä tulevien tavallista suurempien virtaamien johdosta.

Korkealla ovat myös Oulujärvi ja Lapissa Inarijärvi.

– Nuuksion Pitkäjärvellä, jossa sateli yli 80 millimetriä, pinta on noussut viikon aikana 40 senttiä. Järvillä ei ole vielä tulvaongelmia, Vehviläinen sanoo.

Järvien pinnat jatkavat nousua vielä järven koon mukaan viikosta kuukauteen, Saimaa ehkä koko talven.

Ne toimivat varastona keräten vettä.

Sateet tekevät hyvää ainakin pohjavesille. Sateet ovat alkaneet kerryttää pohjavettä.

Puolentoista viikon aikana tilanne on parantunut varsinkin Varsinais-Suomessa ja läntisellä Uudellamaalla missä pohjavedet ovat olleet matalalla.

Karkkilassa ja Siuntiossa on jo noussut 40 senttiä kuukauden aikana.

Written by:

Tarja Heikkonen

Ota yhteyttä

Lisää aiheesta

Vettä sataa ennätystahtiin eikä loppua näy lähipäivinä – "Useita vuorokausia putkeen"