Puheenaihe

Viidennes ratikan matka-ajasta voi kulua paikallaan – tämä on pahiten junnaava linja

LIIKENNE Raitiovaunujen matka-ajat tulevat lyhenemään, lupaa kaupunki.

– Kasiratikan odotusajat muuttuvat ehkä eniten. Ensin se voi olla 2 ja sitten 5 minuuttia. Sitten voi tulla kaksi ratikkaa peräkkäin, tietää Helsinginkadulla kasia odottava Ilkka Mauranen. Helsinginkadun kiskot ovat malliesimerkki siitä, mihin muuallakin Helsingissä pyritään.

Sanna Jompero

Raitiovaunujen matka-aikoja pyritään lyhentämään erilaisilla toimenpiteillä, jotka tullaan toteuttamaan vaiheittain lähivuosina. Näin suunnittelevat Helsingin kaupunki ja Helsingin seudun liikenne (HSL), jotka laativat parhaillaan raitioliikenteen kehittämisohjelmaa.

Esimerkiksi Munkkiniemen puistotieltä Lasipalatsille pääsisi muutoksen jälkeen 13 minuutissa nykyisen 16 minuutin sijaan. Matka Rautatieasemalta Kallioon kestäisi yhdeksän minuuttia. Vielä matkaan kuluu 14 minuuttia.

– Minuuttilukemat voivat tuntua pieniltä, mutta kaupunkiliikenteessä tällaiset lyhyetkin ajat ovat matkustajien kannalta isoja. Kustannuksissa alkaa olla kyse miljoonaluokan säästöistä, toteaa HSL:n joukkoliikennesuunnittelija Lauri Räty.

Kustannussäästöjä suunnitelluilla toimenpiteillä voisi Rädyn mukaan syntyä noin neljä miljoonaa euroa.

HSL ja kaupunki tekivät taannoin tutkimuksen ratikkaliikenteen sujuvuudesta.

Ongelma raitiovaunujen liikennöinnissä on tällä hetkellä on se, että ratikat joutuvat tekemään paljon turhia pysähdyksiä, kuten seisomaan liikennevaloissa tai pysähtelemään autoliikenteen mukaan. Tämä kaikki maksaa aikaa sekä rahaa.

– Tutkimuksissa todettiin, että liikennevaloetuuksien ja ratainfran kehittäminen ovat keskeisimmät toimenpiteet. Iso ongelma on, että pysähdyksiä sattuu pitkin matkaa ja aikatauluihin joudutaan jättämään löysää eri kohtiin. Ratikoilla täytyisi olla riittävän leveä kaista, ettei viereen pysäköity autojono aiheuttaisi viiveitä, Räty sanoo.

Ensimmäinen ja halvin keino nopeuttaa ratikoiden kulkua on parantaa liikennevalo-ohjausta.

– Se ei maksa mitään, mutta on hyvin kustannustehokasta. Sillä voidaan saavuttaa isoja hyötyä, kertoo kaupungin liikenneinsinööri Anton Silvo.

Silvon mukaan ongelmat liikennöinnin takkuamisessa johtuvat usein autoliikenteestä.

– Tietyissä risteyksissä ratikat joutuvat odottamaan autoliikenteen seassa. Jatkossa auto- ja ratikkaliikenne erotellaan toisistaan. Ratikkakaistoja levennetään, jolloin autokaistat voivat hieman kaventua. Hyödyt joukkoliikenteelle ovat kuitenkin suuremmat kuin autoilijoille koituvat haitat, lupaa Silvo.

Esimerkki huonosti toimivasta osuudesta on Rädyn mukaan Mannerheimintie Töölön hallin kohdalla. Raitiotie pujottelee ratikka- ja bussipysäkkien välissä kapealla kaistallaan.

– Toimenpiteiden tarkoituksena on parantaa matkakokemusta, ettei tule fiilistä, että aikaa menee hukkaan, Räty kertoo.

Jätkäsaaren raitiotiet noudattavat jo tulevia linjauksia. Myös Helsinginkadulla toissavuonna tehty katuremontti, Hämeentien tulevat muutokset sekä aikanaan raidejokeri ovat uusien linjausten mukaiset.

Ratikkaliikenteen sujuvuus on tärkeää myös siksi, koska verkosto laajenee tulevaisuudessa kaupunkibulevardien myötä myös kantakaupungin ulkopuolelle.

Tarkoituksena on parantaa matkakokemusta, ettei tule fiilistä, että aikaa menee hukkaan."

Kaikilla ratikkalinjoilla on tiiviissä kaupunkirakenteessa omat haasteensa.

– Kaikilla linjoilla on haasteensa. Haastavin linja on tällä hetkellä linja 6, jonka pysähtymisosuus on viidennes matka-ajasta. Ero suurimman ja pienimmän viiveen välillä oli huomattavan iso. Maksimiviiveen poistaminen toisi välittömästi säästöjä, sanoo Räty.

Hyvä esimerkki modernista raitiotiestä on Rädyn mukaan toissa vuonna peruskorjattu Helsinginkatu.

– Raitiotien linjaus on suora ja kaista on leveä. Tästä ei moderni kaupunkiraitiotie juurikaan paremmaksi muutu.

Vähemmän viiveitä, sujuvampaa matkaa

Helsingin kaupunki on yhdessä Helsingin seudun liikenteen (HSL) kanssa valmistellut raitioliikenteen kehittämisohjelmaa.

Ohjelman tavoitteena on vähentää raitiovaunujen viiveitä ja tehdä matkustamisesta sujuvampaa sekä täsmällisempää.

Tutkimuksen mukaan raitiovaunut odottavat liikennevaloissa keskimäärin viisitoista prosenttia matka-ajastaan.

Joillakin linjoilla liikennevaloissa kuluu jopa viidennes matka-ajasta.

Tarkoitus on myös nostaa ratikoiden matkanopeutta nykyisestä 14,1 kilometristä 17 kilometriin tunnissa.

Tutkimus tehtiin osana kehittämisohjelmaa.

Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee ohjelmaa marraskuussa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta: 

Kalasataman ja Pasilan välille suunnitellaan ratikkaa – vaatii raiteet Vallilanlaaksoon27.9.2017 18.58
Bussikuskien ja matkustajien välillä jo kärhämiä, kun liikenne ei toimi – "Kaikki yritetään hoitaa mahdollisimman halvalla"27.9.2017 06.30
Stadin ratikoiden alku oli ankea 125 vuotta sitten – "Kura lensi kuskien silmille hevosen kavioista"26.12.2016 07.30
"Taksibussin vuoksi moni voisi myydä autonsakin" – Kutsuplus kaatui, mutta kimppakyydit kiinnostavat yhä12.10.2017 19.25
Talviaikataulut mylläävät ratikkareitit ja Koillisen bussit uusiksi13.8.2017 10.10
Tyrmäys itämetrolle, puolto pikaratikalle – "Isot kulut tulisivat kaupunkilaisille"1.10.2017 17.15
Tältä näyttää Helsingin ja Espoon uusi XL-pikaratikka – paikkoja yli 250 matkustajalle8.6.2017 16.03
Vihdintien pikaratikka voi nousta liikennehankkeiden kärkisijoille – tällaista reittiä se kulkisi 29.8.2017 07.05

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu