Puheenaihe

Turusta löytyy talo, joka on taidemaailman kummajainen: Lamppuviidakko katossa – jokainen pultti mietitty

TAIDE Taiteen ystävä menee pikkujoulumatkalle nyt Turkuun. Kokosimme listan neljästä kohteesta, jotka voi kiertää yhdessä päivässä. Ehkäpä hätkähdyttävien on taiteilija Jan-Erik Anderssonin koti.

Taiteilija Jan-Erik Anderssonin lehden muotoinen omakotitalo kuuluu Turun Hirvensalon maamerkkeihin.

Kai Jauhiainen

Turku ei ole kauneimmillaan tuhruisena marraskuun päivänä, mutta taiteen ystäville Aurajoen varrella on aina koettavaa. Kaupungin pienistä gallerioista löytyy helmiä, ja myös isojen taideinstituutioiden tarjonta on vireää.

Keräsimme vinkit yhden päivän pikkujouluretkelle Turkuun.

Turun taidetarjonnan MUST-kohde on Wäinö Aaltosen museossa 14.1. asti esillä oleva ”Kehonkuvia”.

Monipuolinen ja hyvin jäsennelty näyttely tutkii kehoa ja kehollisuutta 11 taiteilijan voimin. Videotaide on vahvasti esillä ja näyttelyn huippuihin kuuluu SallaTykkän 12-minuuttinen video romanialaisesta tyttöjen sisäoppilaitoksesta, jossa tyttöjä koulutetaan telinevoimistelun maailmanhuipuiksi.

Videolla näkyy liikkeiden kauneus ja sulavuus. Mutta minne jäävät lapsuus, leikki ja itsensä etsiminen, kun treenaaminen täyttää elämän lastentarhasta asti?

Minne jäävät lapsuus, leikki ja itsensä etsiminen?"

Näyttelyn avaintaiteilijoihin kuuluu myös ArtorJesusInkerö. Hän kuvaa oman kehonsa maskuliinisia ja feminiinisiä puolia häkellyttävän intiimisti. Samaa teemaa lähestyy AuroraReinhard videollaan ”Poikatyttö”.

Kehonkuvia-näyttelyyn kannattaa varata aikaa, vaikka esimerkiksi Espoon EMMA:an verrattuna Wäinö Aaltosen museossa on tilaa suppeammin.

Lisäpisteitä Wäinö Aaltosen museo ansaitsee ravintolansa lounaasta. Museoravintoloissa hinnat ovat usein ruhtinaalliset, mutta täällä hinta-laatusuhde on kohdallaan. Herkullinen keittolounas salaatteineen 6,80 eurolla jättää hyvän maun kaikin tavoin.

Puolalanmäellä keskustaa hallitseva jyhkeä Turun taidemuseo hemmottelee 7.1. asti laajalla Tyko Sallisen näyttelyllä. Tyko Sallinen (1879–1955) oli Suomen maalaustaiteen uudistaja ja oman aikansa vastarannan kiiski.

– Suomalaiset veivät vuoden 1900 maailmannäyttelyyn kansallisromanttisia maalauksia, joita oli aiemmin kehuttu, mutta nyt se eivät enää kelvanneetkaan. Valitettiin, että suomalainen taide ei uudistu, kertoo Turkuun taidematkoja järjestävä helsinkiläinen yrittäjä JohannaWahlbeck.

Sallisen myötä Suomen taiteeseen tuli modernistista ja ekspressionistista otetta ja ajan hengessä oli tärkeää, että vaikutteet tulivat lännestä eivätkä Pietarista. Sallisen tyyli oli usein groteskia ja rujoa.

– Sallisen tukija taidekauppias Gösta Stenman ei uskaltanut tilata Tyko Salliselta vaimonsa muotokuvaa, nauraa Wahlbeck opaskierroksella.

Eikä ihme. Sallinen maalasi herkeämättä ensimmäistä vaimoaan Helmi Vartiaista Mirri-tauluihinsa, mutta aina vain groteskimmin ja julmemmin. Mallin ja muotokuvan yhdennäköisyys ei ollut Salliselle tärkeää.

Taidekauppias ei uskaltanut tilata Salliselta vaimonsa muotokuvaa."

Sallinen karkasi jo 14-vuotiaana lestadiolaiskodistaan maailmalle ja aluksi hän työskentelikin räätälinä. Suomen taidepiireistä tuli vähäksi aikaa äkkilähtö kun hän kutsui Akseli Gallen-Kallelaa paskahousuksi. Turun taidemuseon noin sadan työn kattaus näyttää Sallisen rosoisen voiman, mutta myös ilmiselvät rajoitukset.

Miellyttävänä lisänä Turun taidemuseon antiin on kakkoskerroksessa esillä alkutalvesta kaksi nykytaide-elämystä, eli NooraScgroderuksen ”Koiranäyttely” ja Marjo Levlinin ”Dividual individual” 7.1. asti.

Turun taidetalven jättikattaus ”Turku Biennaali” avataan Ars Novassa 17.11. ja se on esillä 8.4. asti.

Järjestyksessään kahdeksannessa Turku Biennaalissa nähdään teoksia 16 suomalaiselta taiteilijalta. Näistä 13 taiteilijan teokset ovat esillä Aboa Vetus & Ars Nova -museossa ja kolmen taiteilijan teokset esitellään Turun taiteilijaseuran Galleria Å:ssa talvikaudella 2017. Kaikki näyttelyn teokset ovat esillä ensimmäistä kertaa.

Mukana ovat Anna Estarriola, Teemu Korpela, Riikka Kuoppala, Reija Meriläinen, Juha Mäki-Jussila, Pekka Niskanen, Tuula Närhinen, Anssi Pulkkinen, Minna Rainio, Mark Roberts, Simo Ripatti, Minna Suoniemi, Päivi Takala, Nora Tapper, Nita Vera ja Hanna Vihriälä.

Turun taidemaailman kummajaisiin kuuluu taiteilija Jan-Erik Anderssonin lehden muotoinen omakotitalo Hirvensalossa. Andersson asuu perheineen talossa, joten sinne pääsee tutustumaan vain etukäteisvarauksella. Lasku tunnin esittelystä on 300 euroa.

Taidemaailman kummajainen on lehden muotoinen omakotitalo."

Automatkailijan kannattaa pysähtyä jo ihailemaan talon uskomatonta julkisivua, mutta talon nerokkuus ja luovien yksityiskohtien runsaus käy ilmi vasta sisällä. Jokainen detalji on uniikki ja olohuoneen kattoa koristaa lamppuviidakko.

– Olen ostanut nämä lamput kirpputoreilta ennen kuin niiden hinnat karkasivat käsistä, kertoo Andersson.

Lehtitalon hinnasta ei Andersson halua puhua.

– Tässä on ollut niin paljon vapaaehtoistyötä mukana, kuittaa Andersson.

Jokainen pultti ja mutteri on mietitty."

Lehtitalo on Anderssonin ja arkkitehti Erkki Pitkärannan yhteistyötä ja kaikki on tehty viimeisen päälle. Sisustamisessa on ollut mukana 20 taiteilijaa eri puolilta maailmaa. Ikkunapuitteet ovat vanhan kansan puuseppien mestarityötä. Talo valmistui vuonna 2008 ja yksityiskohtien runsaudesta huolimatta talo toimii.

– Tahdoimme tehdä toimivan talon. Jokainen pultti ja mutteri on mietitty.

Korkeaa olohuonetta hallitsee toisessa kerroksessa makuutilaan vievä silta. Siinä on jotain hyvin turkulaista.

– Turkulaisena olen koko elämäni kävellyt siltojen yli. Silloissa on psykologisesti jotain hyvin turkulaista ja syvää, maalailee Andersson.

Ja täältä löytyy!

Wäinö Aaltosen museo on avoinna osoitteessa Itäinen Rantakatu 38 tiistaista sunnuntaihin kello 10-18.

Turun taidemuseo on avoinna osoitteessa Aurakatu 26 tiistaista perjantaihin kello 11-19 ja lauantaista sunnuntaihin kello 11-17.

Aboa Vetus ja Ars Nova ovat auki joka päivä joka päivä kello 11–19 osoitteessa Itäinen Rantakatu 4-6.

Jan-Erik Anderssonin lehtitaloon on sovittava etukäteen tutustumisaika – maksimiryhmäkoko on 25 henkilöä ja hinta on 300 euroa. Sähköposti: marjo.malin@marjomalin.com tai puhelinnumero 040 7021 390.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu