Vuodessa jopa 30 päivää sairaslomalla – nämä kunnan työntekijät sairastavat eniten

Kuvituskuva.

Päivi Tuovinen

TYÖ Tilastot kertovat, että kunta-alalla hallinnon väki on poissa vähiten, mutta hoitoalalla sairastellaan. Huolestuttavaa on, että myös yhä nuorempien työntekijöiden sairauspoissaolot kasvavat.

Ne henkilöt, joiden pitäisi hoitaa meitä sairaana, sairastelevat eniten. Tämä käy ilmi kunta-alan sairauspoissaoloja tutkittaessa.

Työterveyslaitos on julkaissut vuoden 2016 sairauspoissaoloja kunnissa ja niistä luvuista selviää, että eniten kunnissa työskentelevistä sairauspoissaoloja on sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöllä ja varsinkin sen suorittavalla portaalla.

TTL:n tilastojen lukujen tarkastelu osoittaa, että sote-alan johtajat (9 sairauspäivää), lääkärit (8 pv), yli- ja osastonhoitajat (13 pv), psykologit (11 pv), fysioterapeutit (16 pv) ja sosiaalityöntekijät (13 pv) sairastavat vähemmän kuin kuntatyöntekijät keskimäärin.

Sen sijaan sairaanhoitajat (20 pv), lähihoitajat (26 pv) ja kodinhoitajat (31 pv) sairastivat selvästi enemmän. Näissä ammateissa sairauspoissaolojen määrä myös kasvoi vuodesta 2015.

Pahimmillaan hoitajat ovat sairaslomalla siis kokonainen kalenterikuukauden.

Sairauspoissaolot laskivat kunta-alalla vuosina 2008–2013, mutta sen jälkeen väheneminen on pysähtynyt. Eniten sairastavat palveluammateissa työskentelevät ja ruumiillista työtä tekevät, vähiten ylemmät toimihenkilöt ja esimiesasemassa olevat.

Eniten vuonna 2016 sairastivat kodinhoitajat, lähihoitajat, koulukäyntiavustajat, siivoojat ja sairaala-apulaiset (24–31 päivää vuodessa).

Vähiten sairauspoissaoloja oli johtajilla, erityisasiantuntijoilla, lääkäreillä ja opettajilla (6–9 päivää).

Kunta-alan sairauspoissaoloja on mitattu jo vuosi Kunta10-tutkimuksessa, jonka Työterveyslaitos toteuttaa.

Viimeksi julkaistu vuoden 2016 lukuja koskeva tutkimus tuli ulos viime keväänä. Siinä TTL:n johtava asiantuntija Tuula Oksanen kertoi, että ammattiryhmien väliset erot sairauspoissaoloissa ovat pysyneet melko vakaina koko 2000-luvun mutta ikäryhmien väliset erot ovat tasoittuneet.

– Vuonna 2000 yli 50-vuotiaat sairastivat keskimäärin 21 päivää ja alle 40-vuotiaat 14 päivää. Viime vuonna näiden ikäryhmien välinen ero oli puolittunut. Yli 50-vuotiaat sairastivat keskimäärin 18 päivää ja alle 40-vuotiaat 15 päivää., Oksanen huomautti.

Lähi-, kodin- ja sairaanhoitajien suuret sairauspoissaolot huolestuttivat johtavaa tutkijaa.

– Luvut ovat sote-uudistuksen toteutumisen kannalta huolestuttavia. Varsinkin sairaanhoitajat, lähihoitajat ja kodinhoitajat tarvitsevat erityistä tukea työkyvyn ylläpitämisessä muutoksen keskellä. Yhtenä sote-uudistuksen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen. Sote-organisaatioilla on jatkossa täysi työ huolehtia, että tavoite saavutetaan myös oman henkilöstön osalta, muistutti Oksanen keväällä.

Kunta-alalla työskentelevien keski-ansiot ovat yli 3 100 euroa. Uusimmat palkkatiedot ovat lokakuulta 2016, jolloin kunta-alan kokonaisansiot olivat keskimäärin 3 137 euroa kuukaudessa. KVTES:n, joka on kuntien suurin työehtosopimusala, sopimusaloilla kokonaisansiot olivat keskimäärin 2 767 euroa kuukaudessa, opetusalalla 3 807 euroa kuukaudessa, lääkäreillä 7 440 euroa kuukaudessa ja teknisten sopimusalalla 3 233 euroa kuukaudessa. Kokonaisansiossa ovat mukana kaikki lisät ja ylityökorvaukset.

Lähteet: Työterveyslaitos, Kuntatyönantajat, Järvenpään kaupunki.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Kunta-ala on naisvaltainen

Kunnallinen henkilöstö 2016

Henkilöstöstä kokoaikaisia työntekijöitä oli 367 000.

Osa-aikaisia oli 53 000.

Sivutoimisia työntekijöitä oli 1 000

Henkilöstöstä naisia oli 80 prosenttia.

Kuukausipalkkaisista naisia oli 81 prosenttia.

Tuntipalkkaisista naisia oli 14 prosenttia.

Virkasuhteisia työntekijöistä on 26 prosenttia.

Työsuhteisia on 74 prosenttia.

Vakinaisia on 78 prosenttia työntekijöistä.

Lähde: KT Kuntatyönantajat

Written by:

Pasi Natunen

Ota yhteyttä