Yökukkujilla enemmän kavereita kuin aamuvirkuilla – Tutkimus: iltavirkut pitävät yhteyttä toisiin myöhään valvoviin

Ihmisen unirytmi vaikuttaa hänen sosiaalisiin verkostoihinsa, tuore tutkimus kertoo.

Päivi Tuovinen

Yökukkujien sosiaaliset verkostot ovat laajempia kuin aamuvirkkujen.

Aalto-yliopiston tohtorikoulutettava Talayeh Aledavood on tutkinut ihmisten käyttäytymismalleja anonyymin puhelindatan avulla. Hän on saanut selville, että ihmisten luontaisella vuorokausirytmillä on yhteys heidän sosiaalisten verkostojensa laajuuteen ja siihen, miten tiiviisti he pitävät yhteyttä muihin.

Aledavood on havainnut, että yökukkujilla on selvästi laajemmat sosiaaliset verkostot kuin aamuvirkuilla. Iltavirkut ovat myös aamuihmisiä keskeisempiä henkilöitä omissa verkostoissaan, ja ovat selvästi valikoivammin yhteydessä saman tyypin ihmisiin eli myöhään valvoviin.

– Päivittäisestä puhelimenkäytöstä jäävistä digitaalisista jäljistä voi erottaa erilaisia käyttäytymismalleja. Jäljet antavat kuvan aktiviteeteistamme, liikkeistämme ja yhteydenpidostamme, Aledavood sanoo.

Nukkumisajat on tutkimuksessa päätelty ajanjaksoista, jolloin älypuhelinta ei käytetä.

Sosiaalisten verkostojen laatu ja laajuus puolestaan paljastuvat ajankohdista, jolloin soitamme hyville ystäville, sekä niiden ihmisten määrästä, joille soitamme ja lähetämme sähköposteja. Yhtä täsmällistä tietoa on vaikea saada esimerkiksi kyselytutkimuksilla.

Aledavood aikoo soveltaa tutkimustuloksiaan – unirytmin yhteyksiä sosiaaliseen kanssakäymiseen ja verkostojen laajuuteen – mielenterveysongelmien ymmärtämiseen ja hoitoon.

Hänen mukaansa keräämällä ja yhdistelemällä mobiililaitteista, sosiaalisen median käytöstä ja digitaalisilta alustoilta saatua tietoa voisi ennakoida monia mielenterveyden ongelmia. Aledavood on tutkimuksessaan kehittänyt menetelmän tietojen keräämiseen.

– Mielenterveysongelmille ei ole yksiselitteisiä biomarkkereita, kuten esimerkiksi diabetekselle tai syöpäkasvaimille. Tarvitaan siis uusia havaintokeinoja. Häiriöt unirytmissä voivat viitata moniin mielenterveyden ongelmiin, ja tulevan tutkimukseni tavoite on pystyä päättelemään digitaalisten laitteiden käytöstä, onko esimerkiksi avohoitopotilaiden tilassa tapahtunut muutoksia, Aledavood selittää.

Tiedonkeruu on tarkoitus automatisoida siten, että potilaita voisi auttaa hakemaan ammattiapua ennen kuin heidän tilansa muuttuu vakavaksi.

Tutkimuksiin osallistuvien ihmisten ja etenkin potilaiden yksityisyys ja tietoturva ovat Aledavoodille tärkeitä.

– Tiedonkeruumenetelmämme on suunniteltu alusta alkaen siten, ettei ihmisten yksityisyyttä vaaranneta. Se on tietenkin tärkeää koko digitaalisessa elämässämme. Tulevissa tutkimuksissa ja hoidossa menetelmillemme tehdään tiukka lääketieteellinen ja eettinen arviointi.

Talayeh Aledavood jatkaa tutkimustaan Helsingin seudun yliopistollisessa keskussairaalassa. Aledavood väitteli Aalto-yliopiston tietotekniikan laitoksella 5.12.2017. 

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Written by:

Kaisa Paastela

Ota yhteyttä