Eläinlääkäriliiton johtaja: Rescue-koiran ottaminen lapsiperheeseen on hyvin harkitsematon teko

Yhä useampi haluaa tuoda lemmikikseen kodittoman koiran ulkomailta. 

Sirpa Repo

NÄKÖKULMA Sekarotuisuus ei takaa koiran terveyttä, muistuttaa eläinlääkäriliiton johtaja.

Ulkomaalaisten löytökoirien tuonti Suomeen on Eviran tietojen mukaan lisääntynyt merkittävästi. Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja Päivi Lahti pohtii, miksi yhä useampi haluaa niin sanotun rescue-koiran.

– Ajatus eläimen pelastamisesta varmasti puhuttelee monia. Toinen syy voi olla se, että rotukoirien epäterveiden piirteiden jalostuksesta puhutaan paljon, ja jotkut voivat ajatella välttävänsä ongelmat ottamalla sekarotuisen koiran. Sekarotuisuus ei kuitenkaan takaa koiran terveyttä, muistuttaa Lahti.

Lahti lisää, että koirien välitystoiminta on myös tehnyt rescue-koiran ottamisen melko helpoksi.

– Joissakin tapauksissa koirien välittäminen voi olla myös rahan ansaitsemista lähtömaassa.

Eläinlääkäreiden etujärjestön johtajana Lahti korostaa tuontiin liittyvän suuriakin riskejä.

– Erityisesti lapsiperheeseen rescue-koiran ottamisen näen hyvin harkitsemattomana tekona.

– Rescue-koirat ovat tautiriski, vaikka ne tuotaisiin kaikkien säädösten mukaisesti. Kaikkia niiden kantamia loisia ja bakteereja ei pystytä valvomaan. Tutkitusti tuontikoirilla on myös antibiooteille resistenttejä bakteereja. Taudinaiheuttajista iso osa on eläinten ja ihmisten yhteisiä, joten rescue-koiran ottamalla voi vaarantaa oman tervey-tensä.

Rescue-koirasta voi seurata myös muita kuin terveydellisiä huolia.

– Osa tuoduista koirista sopeutuu hyvin uuteen kotiin, osalla on sopeutumisvaikeuksia ja eroahdistusta.

Löytökoirien tuonnin lisääntyminen voi Lahden mukaan pahimmillaan johtaa uusien tautien leviämiseen niin Suomen koirapopulaatioon kuin ihmisiin.

– Riskit ovat olemassa muutenkin, koirat eivät ole ainoa reitti taudeille Suomeen, mutta ne lisäävät riskiä merkittävästi.

Vapaan liikkuvuuden Euroopassa ilmiöön tuskin on mahdollista puuttua lainsäädännöllä, pohtii Lahti.

– Tiedon lisääminen on tärkeintä, mutta sekään ei valitettavasti riitä, sillä päätös lemmikin hankkimisesta tehdään ensisijassa tunteella.

Koirien tuontiin liittyviä varoituksia on sosiaalisessa mediassa kommentoitu turhaksi pelonlietsonnaksi, jolla eläinlääkärit estävät kurjissa oloissa elävien koirien pelastamisen.

– Eläinlääkärit eivät keskity vain yksittäisten eläinten pelastamiseen, vaikka sitäkin teemme suurella sydämellä. Eläinlääkärien päämääränä on myös ihmisten terveyden suojelu ja koko koirapopulaation terveys, vastaa Lahti.

Hän toivoo, että ihmiset punnitsisivat rescue-koiran ottamista monesta näkökulmasta.

– On surullista, jos eläimestä ihmiseen tarttuvan taudin riski realisoituu, eikä koiran ottaja ole ollut riskistä edes tietoinen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Päivi Lahti

Eläinlääketieteen lisensiaatti.

Suomen Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja vuodet 2017–2019.

Aiemmin työskennellyt kunnaneläinlääkärinä Pohjois-Satakunnassa ja tutkimus- ja opetustehtävissä Helsingin yliopistolla.

Written by:

Tiina Örn

Ota yhteyttä

Lisää aiheesta

Älä ota kesäpossua! Minipossujen kasvu 70-kiloisiksi jössiköiksi tuotti Suomeen rescue-possuilmiönRescue-koira Citren karu elämä saa onnellisen lopun – "Hylätty koira välttyi tappotarhalta"”Riskipiski” Romaniasta pääsi viimein kotiin