Puheenaihe

Eläinlääkäripomo lyttää löytökoirien tuonnin – Näin vastaa rescueyhdistyksen johtaja

Rescueyhdistys Kulkurit ry:n toiminnanjohtaja Salla Honkapää toivoo, että yhdistys voisi keskustella eläinlääkäriliiton puheenjohtajan kanssa.
–Voisimme kenties valottaa toiminnastamme joitain osa-alueita tiedon lisäämiseksi ja ottaa vastaan parannusehdotuksia.

Rescueyhdistys Kulkurit

Löytökoirien tuonti ulkomailta herättää vilkasta keskustelua. Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja Päivi Lahti otti Helsingin Uutisissa kantaa todeten rescuekoirien olevan tautiriski.

Rescueyhdistys Kulkurit ry:n toiminnanjohtaja Salla Honkapää ei täysin tyrmää Lahden voimakasta kritiikkiä. Hän sanoo olevansa osittain "hyvin samaa mieltä".

– Olisi naiivia sanoa tuontien olevan täysin riskittömiä. Tautiriskit on kuitenkin vastuullisessa rescuetoiminnassa marginaalisia ja riskien minimoimiseksi tehdään kaikki mahdollinen.

Koirien salakuljetuksen ja pentutehtailun maailmaan väite varmastikin sopii."

Lahti ei tarkemmin luetellut niitä tauteja, joita rescuekoirat voivat kantaa. Honkapää arvelee, että kyse on loistartunnoista ja mediassa laajasti esillä olleista "superbakteereista". Honkapää korostaa ennakoinnin ja nopean reagoinnin merkitystä.

– Esimerkkinä syksyllä alkaneen superbakteerikeskustelun, Venäjältä tuodusta rescuekoirasta löytyneen esbl-taudin ja kahden rescuesta löytyneen mrsp-löydöksen myötä konsultoimme aiheesta ammattilaisia Suomessa. Aloitimme myös vapaaehtoisesti otantatestaukset sekä Suomessa että Romaniassa.

Lisäksi Kulturit ry on keskustellut romanialaisen yhteistyöklinikan kanssa antibioottihoitojen käyttämisestä harkitummin.

– Helmikuussa viemme eläinlääkärin kanssa Romaniaan suomalaista osaamista esimerkiksi tautitestauksista.

Vastuullisessa rescuetoiminnassa mikään taho tee eläimillä voittoa."

Yhdestä asiasta Honkapää on Lahden kanssa täysin eri mieltä. Lahti ei väittänyt, mutta arveli rescuekoiratoiminnan saattavan olla joissain tapauksissa rahan ansaitsemiskeino lähtömaassa.

–  Yleisesti on helppo sanoa, ettei vastuullisessa rescuetoiminnassa mikään taho tee eläimillä voittoa, vastaa Honkapää.

– Koirille tehdään lähtömaassa kattavat rokotukset, ulko- ja sisäloishäädöt sekä tautitestaukset. Koirat mikrosirutetaan, steriloidaan tai kastroidaan ja niillä on lemmikkieläinpassi. Näistä ja matkustuskuluista koostuvan kulukorvauksen maksaa adoptioperhe.

– Koirien salakuljetuksen ja pentutehtailun maailmaan väite varmastikin sopii. Sellaisen toiminnan tarkoitusperät ovat aivan toiset. Siinä eläimillä nimenomaan tehdään bisnestä niiden hyvinvoinnista välittämättä.

Myös löytökoirien sopeutumisongelmista on ollut puhetta.

– Adoptio-ohjelmaan valitaan vain koiria, joiden arvioidaan olevan taustoiltaan ja luonteeltaan kotikoiriksi soveltuvia. Arviointi ja jälkihuolto kuuluvat vastuulliseen toimintaan.

Honkapää muistuttaa, että jokaisen koiran omistajan tulee varautua jonkinasteisiin ongelmiin jossain vaiheessa koiran elämää. Oli kyseessä sitten kasvattajalta ostettu rotukoira tai rescuekoira.

Keskustelu varmasti jatkuu ja Honkapää toivoo, että rescuetoiminnalle luotaisiin vielä jonain päivänä yhteiset säädökset.

– Standardisointi erottaisi vastuullisen rescuetoiminnan esimerkiksi yksityisistä tuonneista, salakuljetuksesta ja pentutehtailusta, joihin toiminta valitettavasti sekoitetaan vielä tänä päivänäkin.

 

Lisää aiheesta

Eläinlääkäriliiton johtaja: Rescue-koiran ottaminen lapsiperheeseen on hyvin harkitsematon teko21.12.2017 20.05
Mielipide: "Rescuekoiratoiminnan riskejä liioitellaan"30.12.2017 18.40
Rescue-koira Citren karu elämä saa onnellisen lopun – "Hylätty koira välttyi tappotarhalta"30.4.2017 10.15
Rescue-koiria kuvina ja livenä – huutokaupassa Paola Suhosen ja Milla Paloniemen työt 8.9.2017 20.05
”Riskipiski” Romaniasta pääsi viimein kotiin7.2.2015 17.35

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu