Puheenaihe

Romanien syrjintä edelleen rankkaa – "Suomen romanipolitiikka on Euroopan korkeimmalla tasolla"

VÄHEMMISTÖT Kantaväestön ennakkoluulot kiusaavat romaneja. Tyypillistä on, että romani ei pääse kauppaan tai hänet käännytetään pois ravintolasta.

Tuula Lindberg

Tomi Kangasniemi

Romaneiden syrjintä ja heihin kohdistuvat ennakkoluulot ovat sitkeässä. Sen tietää Tuula Lindberg. Lindberg on romaniasiain neuvottelukunnan erikoissuunnittelija Lounais-Suomen aluehallintovirastossa. Hän on työskennellyt 40 vuotta romaniasioiden parissa ja on myös naimisissa romanimiehen kanssa.

– Ei päästetä kauppaan sisään, ravintolassa ei tarjoilla tai käännytetään pois. Työhaastatteluihin ei tule kutsuja. Syrjintä on edelleen aika rankkaa, Lindberg listaa esimerkkejä.

Työtä riittääkin ennakkoluulojen kitkemisessä. Jos esimerkiksi ravintolasta käännytetään pois, tapauksesta on syytä tehdä kanne.

– Kun yritykset saavat uhkasakkoja, he ehkä miettivät toisen kerran. Toki, jos jotain on tehty ja käännyttämiseen on aihetta, kuuluu romaneille sama kohtelu kuin muillekin, Lindberg muistuttaa.

Lindberg uskoo, että romaneja syrjitään osin vanhasta tottumuksesta. Ennakkoluulot siirtyvät isiltä pojille ja äidiltä tyttärille.

– Heidän kulttuurinsa on meille edelleen aika vieras. Ihmisillä on luutuneet käsitykset, eivätkä he halua tietää, vaikka tietoa on tarjolla.

Lindberg muistuttaa, että romanit elivät kaupankäynnillä aina 1970-luvulle saakka. Tästäkin syystä heidän koulutushistoriansa on vielä melko lyhyt. Moni asia on kuitenkin muuttunut.

– Nyt romanilapset ovat varhaiskasvatuksessa ja menevät peruskouluun. Romaninaiset ovat töissä ja kouluttautuvat. Suomen romanipolitiikka on Euroopan korkeimmalla tasolla, ja romanit tekevät yhteistyötä viranomaisten kanssa. Mukana on myös romanitaustaisia tohtoreita.

Uusi romanipoliittinen ohjelma 2018­–22 on tällä hetkellä menossa lausunnoille. Siinä painopisteinä ovat koulutus, työllisyys ja syrjintä.

Kouluttautuminen ja työelämään pääsy ovatkin edelleen romanivähemmistön suuria haasteita. Romaneita halutaan patistaa jatko-opintoihin. Silti työelämässä voi edessä olla esteitä. Tämä näkyy konkreettisesti työnhaussa. Lindbergin mukaan moni romani voi päästä työhaastatteluun – etenkin, jos hakemuksessa nimi ei viittaa romanitaustaan.

– Sitten, kun paikalla selviää, että hakija on romani, todetaan paikan olevan jo täytetty, kertoo Lindberg esimerkin.

Lindberg muistuttaa, että kasvotusten kohtaaminen tai naapurina tutuksi tuleminen on paras tapa tutustua romanikulttuuriin. Romanikulttuurissa on paljon sellaista, mistä kantasuomalaiset voivat ottaa oppia.

– Etenkin yhteisöllisyys. Se, että pidetään toisista huolta. Minun vanhempani ja koko sukuni on Viipurista. Olen kasvanut siihen, että toiset ihmiset kohdataan positiivisesti. Vanhemmat ovat joutuneet lähtemään sotaa karkuun, ja se opettaa tiettyjä asioita. Ennen agraariyhteiskunnassa osattiin elää yhdessä. Nyt ei enää opita siihen, Lindberg miettii.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu