Puheenaihe

Hunajainen harrastus tuo enemmän euroja kuin vie – luonto kiittää kuusinkertaisesti

Anu Heikkilä Tuusulan Nuormartoista ja Arto Koljonen Helsingin Seudun Mehiläishoitajista.

Sanna Sarenius

Keskellä sydäntalven tiistai-iltaa Tuusulan Kievarinkaarella perehdyttiin mehiläisten ja niiden hoitamisen saloihin.

Tuusulan Nuormartat avasivat kevätkautensa kaikille avoimella yleisöluennolla, jossa Helsingin Seudun Mehiläishoitajat ry:n puheenjohtaja Arto Koljonen kertoi mehiläishoidosta harrastuksena.

Koljosella on mittava kokemus mehiläistarhauksesta, jonka pohjalta hän vetää säännöllisesti mehiläishoitoon perehdyttäviä kursseja kansalaisopistoissa.

– Luennon teemalla on historiallinen kytkös marttaliikkeen varhaiseen kotitalousneuvontaan. Järjestön ensimmäiset neuvonnan aihealueet olivat puutarhanhoito, kanankasvatus ja käsityöt. Neuvonnalla pyrittiin kohentamaan väestön elinoloja kotien omavaraisuutta nostamalla, Anu Heikkilä Tuusulan Nuormartoista kertoi.

Samalla martat kannustivat naisia mikroyrittäjyyteen, jolla kodinhoitoon sidottujen perheenäitien oli mahdollista ansaita edes hieman omaa rahaa.

– Puutarhanhoito sekä ruoka ja ravitsemus ovat edelleen marttojen kotitalousneuvonnan keskeisimpiä sisältöalueita. Siksi myös mehiläistarhaukseen ja hunajantuotantoon perehtyminen on kiinnostavaa, Heikkilä sanoi.

Kaikille avoimen tilaisuuden yleisössä nähtiin pääasiassa marttayhdistyksen jäseniä. Joukossa istuskelivat Seija Ylijoki ja Raija Kortelainen.

Mehiläispesän perustaminen ei kummallakaan ollut suunnitteilla, mutta Kortelainen ei sulkenut ajatusta täysin poiskaan.

– Täältä saa hyvää tietoa, vaikkei pesää perustaisikaan. Vaikka eihän sitä koskaan tiedä. Olenhan minä kanojakin miettinyt, mutta ei niitä ole tullut, hän naurahti.

Koljonen kertoi perustietoa mehiläispesän perustamista suunnittelevalle. Perusvaatimuksena pesän perustajalle on halu oppia hunajan tuottajaksi, vähintään 600 euroa aloituskustannuksiin, ei saa olla allergiaa mehiläisille, nostovoimaa 20 kiloa painavalle hunajalaatikolle, mahdollisuus käydä 15 kertaa vuodessa pesillä, aikaa noin 20 tuntia pesää kohti vuodessa sekä muutama neliö varastotilaa kalustolle. Yksi pesä tuottaa 30–50 kiloa hunajaa kesän aikana.

Mehiläispesät voivat toimia myös tulonlähteenä.

– Tämä harvinainen harrastus tuo useimmille toimijoille enemmän tuloja kuin menoja, Koljonen kertoi

Mehiläiset ovat myös yleishyödyllisiä. Mehiläisten pölytystyön arvo Suomessa on kuusinkertaisesti pesän tuottaman hunajan arvo. Kukkien pölyttämistyön lisäksi puutarhoista, metsistä ja pelloilta saadaan suurempi sato niiden ansiosta.

Yhdessä mehiläispesässä asuu kesäaikaan 10 000–80 000 mehiläistä, talvella noin 20 000.

Mehiläispesiä sekä mehiläisiä voi ostaa valmiina muutamilta mehiläistarhoilta. Pesän voi tehdä myös itse, jolloin voi ostaa pelkät mehiläiset. Laatikollinen mehiläisiä maksaa noin 250 euroa.

Mehiläispesä kannattaa sijoittaa lähelle avonaisia peltoja ja kukkivia kasvustoja avonaiselle alueelle.

Mehiläishoito ja hunajan tuotanto

Keravan lukiolla ja aikuislukiolla järjestetään kurssi mehiläistenhoidosta ja hunajan tuotannosta 24.- 28.4.

Kurssi antaa valmiudet vastuullisen mehiläishoidon harrastuksen aloittamiseen.

Mehiläishoitoa käsitellään luonnonmukaisuuden näkökulmasta ihmiset ja mehiläiset huomioon ottaen.

Kurssi on tarkoitettu luonnosta ja mehiläisistä kiinnostuneille.

Kurssin järjestää Helsingin Seudun Mehiläishoitajat ry ja Keravan opisto.

Lisää tietoa 0500-208 613.

www.hunajahelsinki.fi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu