Ministeriö iski kovat luvut tiskiin: Ruokahävikki puoliksi vuoteen 2030 mennessä

Suomessa syntyy ruokahävikkiä ympäristöministeriön arvion mukaan 400–500 miljoonaa kiloa vuodessa. Biojätettä on eloperäinen, maatuva, kiinteä aines.

Jussi Vehkasalo

YMPÄRISTÖ Biojätemäärän kasvuun vaikuttaa väestönkasvu ja tehostunut lajittelu.

Ympäristöministeriön tavoitteena on, että ruokahävikki puolitetaan nykyisestään vuoteen 2030 mennessä.

Tavoitteena on myös, että kaikesta syntyvästä yhdyskuntajätteen sisältämästä biojätteestä kierrätetään 60 prosenttia.

Tuoreesta, vuoteen 2023 ulottuvasta ympäristöministeriön julkaisemasta valtakunnallisesta jätesuunnitelmasta ilmenee, että Suomessa syntyy ruokahävikkiä noin 400–500 miljoonaa kiloa vuodessa, mikä on noin 15 prosenttia syömäkelpoisesta ruoasta.

HSY kerää pääkaupunkiseudun asukkaiden ja julkisten laitosten, kuten esimerkiksi koulujen ja virastojen yhteydessä syntyvän biojätteen.

– Biojätteen määrää pääkaupunkiseudulla lisääntyy jo siitä, että väkimäärä täällä kasvaa. Pääkaupunkiseudulle muutetaan paljon, kertoo biojätteen käsittelyn toimintovastaava Christoph Gareis HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksesta.

– Vaikutelmani on myös, että jätteiden lajittelu on tehostunut jonkin verran.

Myös esimerkiksi kauppojen ja ravintoloiden biojätettä tulee Ämmässuolle, mutta yksityiset jätehuoltoalan yritykset hoitavat keräyksen näiltä toimijoilta.

– Näiltä toimijoilta tulee myös kasvava määrä pakattua biojätettä, joka käsitellään kompostointilaitoksessa erikseen. On ohjeistettu, että pakkausmateriaalina saa olla vain muovia, pahvia ja alumiinia, Gareis jatkaa.

Metallitölkkejä, kuten säilykepurkkeja, ja lasipakkauksia ei pakattu biojäte ai saa sisältää.

Ämmässuolle tuotu pakattu biojäte ohjataan murskaimeen, jossa pakkaukset avataan.

– Ei-kompostoitava pakkausmateriaali seuloutuu pois esikäsittelylaitteistossa eikä sitä käytetä kompostointiin, Gareis sanoo.

Vuonna 2007 HSY keräsi kotitalousbiojätettä liki 35 600 tonnia. Vuonna 2016 HSY keräsi kotitalousbiojätettä noin 39 700 tonnia ja viime vuonna 39 165 tonnia. HSY:n vuosina 2007 ja 2015 toteutetut biojätekampanjat kasvattivat kerätyn biojätteen määrää selkeästi kampanjoita seuranneina vuosina.

Vuoden 2012 jälkeen HSY:n keräämän biojätteen määrä putosi muutamaksi vuodeksi selkeästi, syynä oli muun muassa se, että kyseiseen vuoteen asti HSY keräsi vielä osan ravintoloiden ja pienkauppojen biojätteestä kotitalousbiojätteen lisäksi.

Myös talouden vuonna 2012 alkaneella taantumalla saattoi olla osansa vähentyneeseen biojätemäärään.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Written by:

Jussi Vehkasalo

Ota yhteyttä