Puheenaihe

"Punavihreä kupla" suosi Haavistoa

VAALIT Pekka Haavisto oli suosituin presidenttiehdokas Kalliosta Käpylään. Muu Helsinki oli Sauli Niinistön.

Pekka Haavisto tuli presidentinvaaleissa toiseksi selkeällä erolla Laura Huhtasaareen ja Paavo Väyryseen.

Johanna Erjonsalo

"Punavihreä kupla" todisti olemassaolonsa presidentinvaaleissa.

Helsingin itäisen kantakaupungin äänestysalueet olivat niitä harvoja Suomessa, joissa vihreiden Pekka Haavisto voitti ylivoimaisesti istuvan presidentin Sauli Niinistön (valitsijayhdistys).

Sitä ei vielä tiedä, mikä tilanne on kuuden vuoden päästä."

Punavihreä kupla tuli tutuksi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa, kun näyttelijä Krista Kosonen totesi, ettei tunne yhtään perussuomalaista. Perussuomalaiset olivat tosin lanseeranneet käsitteen jo vuonna 2014.

Haavisto keräsi pyöreästi 40–45 prosentin kannatuksen Siltasaaressa, Kalliossa, Alppilassa, Vallilassa, Käpylässä ja Kumpulassa, kun taas Niinistö ylsi siellä noin 35–40 prosentin kannatukseen.

Suurin ero Haaviston hyväksi oli Kallio D:n äänestysalueella, jossa Haavisto sai peräti 52,5 prosenttia äänistä. Niinistölle jäi 29,3 prosenttia.

Linjoilla ja Alppila D:ssä tosin Niinistö oli Haavistoa suositumpi.

Haavisto-ilmiötä ei päässyt näissä presidentinvaaleissa syntymään samalla tavalla kuin kuusi vuotta sitten.

Vaali-iltana Haavistolta udeltiin, asettuuko hän ehdolle seuraavissa presidentinvaaleissa, jolloin Niinistö ei voi olla enää ehdokkaana.

– Sitä ei vielä tiedä, mikä tilanne on kuuden vuoden päästä, Haavisto viestitti.

Niinistö voitti Helsingissä 54,8 prosentin kannatuksella, joka oli koko maan kannatusta (62,7) alhaisempi.

Niinistön kannatus oli vahvinta Santahaminassa, jossa puolustusvoimien ylipäällikkö nappasi 77,2 prosenttia äänistä. Haavisto ja perussuomalaisten Laura Huhtasaari voittivat kumpikin puolelleen vain 5,5 prosenttia santahaminalaisista.

Muita vahvoja Niinistön äänestysalueita olivat Pakila (70,1), Paloheinä (69,6) ja Marjaniemi (67,8).

Helsingissäkin kolmanneksi suosituin ehdokas oli Laura Huhtasaari. Hänen kannatuksensa oli vahvinta Kivikossa ja Jakomäessä, 10–11 prosenttia.

Hieman pienemmän 7–9 prosentin kannatuksen Huhtasaari keräsi monilla Itä- ja Pohjois-Helsingin alueilla.

Valitsijayhdistyksen Paavo Väyrysen suosio peesasi monin paikoin Huhtasaaren kannatusta. Väyrynen sai Helsingin korkeimpia lukemiaan eli lähes 6 prosenttia Mellunkylä A:sta, Jakomäestä ja Itäkeskuksesta.

Vasemmistoliiton ehdokkaan Merja Kyllösen kannatus oli suurinta Kumpulassa (9,4). 7 prosentin tuntumaan Kyllöstä äänestettiin Käpylässä, Vallilassa, Hermannissa ja Herttoniemessä.

Demarien Tuula Haatainen loisti Kyllöstä idempänä. Kontula A:ssa Haatainen sai 7,3 prosenttia äänistä, Kurkimäessä ja Merihaassa lähes yhtä paljon.

RKP:n Nils Torvaldsin kannatus oli korkein Kaartinkaupungissa (7,2). Muuten hän keräsi ääniä tasaisesti perinteisistä ruotsinkielisten kaupunginosista.

Keskustan Matti Vanhasen äänisaalis Helsingissä jäi niukaksi.

Näin presidenttiä äänestettiin Helsingissä

Sauli Niinistö 54,8 prosenttia (koko maa 62,7)

Pekka Haavisto 25,6 (12,4)

Laura Huhtasaari 4,9 (6,9)

Merja Kyllönen 3,7 (3,0)

Tuula Haatainen 3,6 ( 3,3)

Paavo Väyrynen 3,5 (6,2)

Nils Torvalds 2,4 (1,5)

Matti Vanhanen 1,5 (4,1)

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu